En edes kumpi oli tämän päivän the juttu: se, että minulla on tänään synttärit vai se, että olin ensimmäistä päivää työharjoittelussa. Varmaan jälkimmäinen.
Astelin klo 9 ensimmäistä kertaa harjoittelupaikkani, vanhainkoti (jolla oli jokin hienompi titteli kuin pelkkä "vanhainkoti") Himmelin, ovesta sisään ja heti ensimmäisestä sekunnista lähtien olin totaalisen kujalla. Paikka oli ihan vieras enkä ole muutenkaan koskaan työskennellyt vanhusten parissa. Ensimmäinen päivä meni siis ihmetellessä, mitä osaan tehdä, mitä en osaa, mitä saan tehdä ja mitä en. Yritin olla oma-aloitteinen ja avulias, mutta se oli hankalaa, kun en ihan tosi osaa vielä mitään (tai ainakin siltä minusta tuntuu!). Onneksi ohjaajani oli äärimmäisen mukava ja häneltä uskalsi kysyä ne kaikkein tyhmimmätkin kysymykset. Myöskin työvuorolistan tekeminen sujui ihan täydellisesti; ohjaajalleni sopi kaikki ehdottamani työvuorot ja hän lupasi hommata minulle aina jonkun ohjaamaan, kun hän ei ole itse paikalla.
Vanhukset ovat tosiaan aika vieras asia minulle ja yllätyin, kuinka totaalisen erilaisia ihmisiä samalla osastolla saattaa olla. Ensimmäinen päivä oli kaikin puolin pelkkää ihmettelyä, mutta minulle jäi silti hyvä fiilis, kun lähdin kotiin ensimmäisen työpäiväni jälkeen. Nyt minua ei stressaa mikään muu kuin ajatus siitä, että joudun herämään tästä lähtien aamuisin klo 5.15. Ihan epäluonnollista ja kamalaa... Toivottavasti en nuku pommiin!
Synttäreistä muistutti työpäivän aikana tulleet onnittelutekstarit ja -fb-viestit, ei paljoa mikään muu. Jussin armeijassa olossa ehkä eniten ärsyttää juuri tälläiset päivät, kun on jotain erityistä ja toinen on poissa. Tuntui kurjalta aloittaa harjoittelu ja viettää synttäreitä ihan yksin, mutta onneksi äitin luona on aina seuraa :)
Se jo kertoo paljon että oli lähtiessä hyvä fiilis, itsellä on lähes pääsääntöisesti aina huono fiilis harjottelun ekoista päivistä :D Jotenkin harjottelut ei vaan oo mun juttu (onneks ne on jo kaikki ohi). Mutta voin kertoa että ekan viikon jälkeen osaat jo paljon! Ja muistan kuinka outoa oli alkuunsa olla vanhusten kanssa kun itsekkään en ollut koskaan heidän kanssaan suuremmin ollut tekemisissä. Mutta vanhukset on oikeesti aika parhaita, kun niihin tutustuu, ja myös niihin vaikeisiin tapauksiin tottuu ja oppii heitäkin "käsittelemään" :P
VastaaPoistaEka päivän fiilis oli kyl aika sekava, mutta olin varautunu pahempaan :D Kun on odotukset miinuksen puolella, voi yllättyä positiivisesti :)
PoistaPaljon onnea, vaikka vähän myöhässä :)
VastaaPoistaKiitoksia! :)
Poista