tiistai 28. helmikuuta 2012

byIITA-merkit

Nyt ne tuli! Nimittäin byIITA-lappuset. Tilasin nämä Etsyn kautta ja Ranskasta asti matkasivat tuohon eteisen lattialle odottamaan, että Jussi pääsee jälleen toteamaan "sulle on TAAAAS tullut postia!". Maksoin sadasta lappusesta vajaa 20€ posteineen! Tuon kuvan sai itse valita, sekä mallin ja tekstin fontin. Otin pöllön, "Limousine & Champagne"-fontin, saumaan ommeltavan mallin, jossa on tuon teksti molemmilla puolilla. Laput ovat satiniia.


Piti heti välittömästi päästä kokeilemaan tuollaista johonkin ompelukseen ja ompelin yhden pannan. Käytin samoja värejä kuin Valton pannassa, mutta tällä kertaa pienemmässä koossa.


Pidin jälleen Vila-kuvaussession, kun neiti nukkui sohvalla. Tarkoituksena oli kuvata Vilan kynsissä olevaa outoa kökköä, jota löytyi kirsunkin lähistöltä.. Jotain kuivunutta iho tai jotain.. Osuikin sitten mainio hetki ottaa kuva, kun koiran ylähuuli on liimautunut hampaisiin, söpö!


Sama otos hieman viehättävimmillään.


Yritin myös ottaa "teinikimppakuvan" meistä ja lopputulos oli .... just meidän näköinen :DD Ida leikkii peippoo, Jussilla on "lukulomaparta" ja Vilasta näkyy jopa tassu..


Eilisen slipoveriompeluksen yhteydessä löysin samalta kirppisreissulta ostamani paidan, jonka olin totaalisesti unohtanut. Mahtoikin olla oikein löytöjen löytö, kun koko paita ehti hautautua jonnekkin nurkkaan ennen kuin kerkesin edes sovittaa sitä! Nyt sovitin ja sopivahan se oli.

Arvatkaapas repesikö tuo Vilan villahaalari jo!? Kannatti ommella tavallisella suoralla ompeleella tuollaista sairaan joustavaa neulosta. Piti heti mennä korjaamaan se, kun on osoittautunut niin loistavaksi vaatteeksi. Eilisen kuvaussession yhteydessä koiralle tuli tuo päällä niin kuuma, että alkoi läähättää! Lämmin se siis ainakin on.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Angorahaalari ja untuvatyyny

Ostin pari viikkoa sitten kirpparilta miesten ruskean neuleslipoverin eurolla. Suunnitelmana oli alusta alkaen tehdä slipoverista Vilalle haalari, eikä suinkaan pukea vaatekappaletta Jussin niskaan ;). Neulos on tosi ohutta ja superjoustavaa, mutta silti tuntuu oikein lämpimältä. Tuotelapussa lukee "70% angoraa, 10%villaa, 10% polyaminidia, 10% elastaania", että eiköhän tuolla tarkene, kun luonnonkuituprosentti on 80%!


Kanttasin takajalkojen välissä olevan aukon turkoosilla resorilla, mutta eihän sitä resoria sitten riittänytkään kaulukseen. Pengoin tilkkulootaa ja löysin palasen sitä vaaleaa überpehmeää collegea, josta tein viime viikolla jumpIn-haalarin. Se olikin parempi vaihtoehto kaulukseksi, on nimittäin niin joustavaa, ettei takuulla kiristä, mutta silti tarpeeksi napakkaa, ettei myöskään lörpötä. Kuvissa kaulus on kaksinkerroin.


Eihän tuo mikään kaunis vaate ole, mutta kerrankin sain tehtyä käytännöllisen koiranvaatteen! Lahkeidensuissa hyödynsin slipoverin helmahuolittelua, eipä tarvinnut kääntää reunoja. Vaikka haalari on slimfit, on se kuitenkin niin joustava, ettei puserra tai paina pikkuista :)


Taas kerran, kun tulimme kotiin kuulin Jussin sanoneen "Taas sulle on tullut postia! Kui mun nimelläni ei tule koskaan mitään muuta kuin sähkölasku?". Tällä kertaa eteisen lattialla odottelivat Cosmo-lehden tilaajalahja, Lumenen meikkisetti (tämän takia oikeastaan maksoin tilauksesta 20€ :D) ja kokeilumielessä tilaamani öljyölaminoitu puuvillakangaspalanen. Kangas on kuvassa meikkien taustalla, on kyllä kaunis kuosi! Tästä tulee chihuahua-kokoisia sademantteleita kunhan saan aikaiseksi ryhtyä hommiin.


Käytiin myös hakemassa yksi paketti Mustista&Mirristä. Tilasin Hurtan kurahaalarin netistä, kun tajusin, että näitähän saa tuollaisina "Vila-mallisina". Samalla sekunnilla, kun avasin paketin autossa tajusin, ettei Vilan tassut kyllä niistä lahkeista läpi mene. Olen ostanut Vilalle kaksi valmisvaatetta kaupasta ja molemmissa sama ongelma! Vilalla on jättitassut, mutta onneksi osaan itse tehdä neidille vaatteet, joista räpylät mahtuu läpi. Luojan kiitos maksoin tästä haalarista ainoastaan tasan 5€ toimituskuluineen! Normaalihintaan (hipoo 50€) olisi ehkä voinut jopa harmittaa.


Ja yksi pikaompelus vielä tälle päivälle: makuualusta Vilalle. Se superhieno (ja superkallis) koppa on Vilan tarpeisiin vähän nafti. Neidillä kun sattuu olemaan tapana nukkua mahdollisimman suorana ja mahdollisimman poikittain. Pienessä kopassa ei mahdu kuin vetää itsensä keräkaaliksi.. Onneksi muistin, että äitillä on vanhasta sohvasta pelastetut istuintyynyt vielä tallella ja lähdettiin niitä hakemaan Jussin kanssa. Olisivat tyynyt kuulemma pian lentäneet roskiin, eli onneksi oli ajoitus kohdallaan ;)


Päällinen on teddypintaista kangasta EK:sta, alla on Ikean puuvillaa. Laitoin sivuun vetskarin, jotta saa päällisen tarvittaessa pesuun. Tyynyissähän on untuvaa, eli ihan luksusta Vilalle! Kuvasta saa kyllä sellaisen kuvan, että masentunut manetomme on pakotettu kököttämään tyynyllä kuvauksen ajan.. Vilalle näyttäisi myös olevan kolme korvaa (?)


Tänään oltiin sitten koirakoulussa ja jälleen kerran viisaampana tultiin sieltä ulos. Saatiin hyvät ohjeet istu-käskyn opettamiseksi ja nyt onkin kova harjoittelu meneillään. Hauska sattuma: kurssin viidestä koirasta toinenkin on Espanjasta pelastettu ja vieläpä Malagasta samoin kuin Vila! Sain myöskin ammattilaisen vahvistuksen mielipiteelleni, eli uskallan sen nyt sanoa ääneenkin: "anna tassu"-käsky on maailman turhin, enkä tahdo sitä koiralleni opettaa!
Koirakoulun ohjaajan innoittamana päätettiin myös kokeilla Vilalle raakaluita (kyllä, HYI!). Ostettiin kilon pussi naudan pakastettua rustoluuta ja kaikkien ällöttelyiden jälkeen sain tarjottua sellaisen Vilalle. Teljettiin neiti keittiöön syömään ettei raakaa lihamönjää olisi joka puolella ja ihme kyllä, maailman eroahdistunein koiramme ei edes huomannut olevansa yksin keittiössä, kun lähdettiin Jussin kanssa olohuoneeseen! Luu oli niin mielenkiintoinen ja herkullinen, että yksinoleminenkaan ei haitannut. Vila alkoi kylläkin välittömästi luun loputtua vikisemään ja haukkumaan meidän perään...

Note to self: tee PUL-kankaasta Vilalle sopiva kurahaalari.

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Herra Valton uudet kuteet

Työskentelin kankaiden kanssa yli kaksi tuntia, enkä saanut aikaiseksi kuin yhden pannan! Onneksi en koko parituntista pannan kanssa tahinut, vaan reilu tunti kului tilausmantteleiden kankaiden leikkuuseen. 8 selkäkappaletta sadekankaasta, 4 vauhtiraitaa eri väreissä, 4 mahakappaletta sadekankaasta, 4 selkäosaa vuorikankaasta ja 4 mahaosaa vuorikankaasta. Johan tuossa vierähtääkin tovi!
Kankaiden leikkaamiseen verrattuna pannan tekeminen oli huomattavasti kivempaa. Varsinkin, kun väritoiveita ei ollut, eli sain oman mieleni mukaan suunnitella. Turkoosi pilkkupuuvilla on EK:sta, silitin siihen tukikankaan ja kokonaisuus kiinni nylonnauhaan. Pehmusteena on ruskea fleece. Hieman jännitin, kuinka onnistun tekemään juurikin 45cm kokoisen pannan, kun en ole ennen puolikuristavia tehnyt mittojen mukaan, mutta koko osui kyllä tasan eikä melkein. Panta on juuri sopiva Valtolle :)


Pannassa kiinni VALTO-nimilaatta (,joka kylläkin kolisee niin vietävästi tuon metalliketjun kanssa, että alkaa pannu kiehumaan, kun koira kulkee lähistöllä :D)


Viikonlopun aikana on pari vanhaa paitaa kohdannut loppulisen tuomionsa. Kävin taas kerran hieman penkomassa Noormarkun ihmevarastoa ja löysin pari vanhaa trikoopaitaa, jotka (luvan kanssa!) päätyivät trikookuteeksi. Kuteesta sitten syntyi koiranleluja, jotka luultavasti matkaavat koirahoitolalle myyntiin. Olen tässä viime aikoina kehitellyt ekologisia kierrätykseen ja vanhan uudelleenkäyttöön perustuvia koiranleluja, joista pieni erä matkaa mantteleiden ja kaulapantojen seurassa Yyteriin koirahoitolalle myyntiin!


Nyt voimme yhdessä kiittää Jussin kännykkää näin laadukkaista ja valoisita kuvista! 

Huomenna jälleen tiedossa koirakouluilua, jonne minäkin pääsen mukaan! Huominen lastenhoitokeikka peruuntuikin.

torstai 23. helmikuuta 2012

Kaulapantoja, mantteleita ja hilleri

Ompelukone surraa lisää pantoja ja mantteleita. Tänään on valmistunut kolme pantaa ja lisäksi minun piti aloitella tilausmanttelien kaavojen piirtäminen, mutta laiskuus iski ja lössähdin sohvalle katsomaan Sinkkuelämän tuotantokausia, hups.. Valmistuneista pannoista kaksi on pistolukollisia ja yksi puolikuristava.



Vihdoinkin sain kuvattua ne pari manttelia, jotka mainitsin jo pari päivää sitten. Molemmat ovat kokoa "kääpiöpinseri", eli selkä n. 30cm pitkä. Tyttömanttelissa on välissä lämpövanu ja poikamanttelissa kaksinkertainen fleece (vanu loppui..).



Kokeilinpa myös TÄSTÄ blogista bongaamaani aivan loistavaa ideaa: kutistemuovista nimilaatta koiralle! Minun oli tarkoitus tilata Vilalle laatta Ebaysta, mutta Paypal-tililtäni puuttui sillä hetkellä 0,11€, jotta olisin saanut laatan tilattua. Rahan siirtämiseenhän menee useampi päivä, eli en todellakaan jaksanut odotella, että noinkin naurettava summa siirtyy käytettäväksi. Tein samassa myös Valtolle laatan, eihän sitä ikinä tiedä jos sekin vanha jäärä lähtisi vielä omille teilleen :)
Suttasin Picasalla puhelinnumerot pois.


Kuvissa taustana esiintyvä korkokenkäkangas on Eurokankaan uutuus. Bongasin sen jo ennen kuin myyjät olivat ehtineet sitä varsinaisesti laittaa myyntiin ja kysyin, mitä maksaa. Meinasivat korvat tippua päästä, kun kuulin: 5€/m! Arvatkaapa vaan lähtikö kangasta metri mukaani!?

Käytiin tänään Vilan kanssa koirapuistossa treffaamassa Nipsu-koiraa. Nipsu oli varsin kiinnostunut Vilasta ja uskaltautuipa neiti jopa hieman leikkimään takaa-ajoa! Puistoilun jälkeen pistäydyttiin Tassuväen tavaratalossa Vila mukanamme. Siellä myyjä kysyi heti, onko Vila heeleri. No minähän kuulin, että onko Vila hilleri! Sain varsin pitkän katseen myyjältä, kun vastasin "ei, se on koira." :D
Tällä myyjällä on itsellä heelereita (jotka olivat kaupan takaosassa nähtävillä). Kieltämättä yhdennäköisyys oli huomattava! Tässä linkki pariin kuvaan niin voitte itsekkin todeta, ettei maneto ole ulkonäöltään kovinkaan kaukainen lancashire heelerin kanssa KLIKKAA TÄSTÄ

Nyt Vila ja Martta nukkuvat söpöinä. Vilan ilmeestä voi päätellä, mitä mieltä hän on kuvaamisesta kesken hänen unien!


tiistai 21. helmikuuta 2012

Pieni Vila vain.

Kävin aamupäivällä tekemässä yhden kotisiivouksen siivousparini kanssa ja pian lähden hoitamaan lasta. Siinä välissä ompelin valmiiksi yhden mantteliprojektin manttelin. Eli töiden jälkeen töitä ja siinä välissäkin vähän töitä! Nyt on kymmenestä tilatusta manttelista kaksi valmiina! Ja kymmenestä pannasta kolme. Pikkuhiljaa etenee!


Vila oli Jussin kanssa eilen koirakouluilemassa, minähän olin sen aikaa töissä (aij, ihanko tosi?). Olivat kuulemma harjoitelleet JÄTÄ-käskyä, jota me ei saadakkaan Vilalle harjoituttaa. Vila on liian arka vielä sellaiselle.. Sain kuitenkin sähköpostissa romaanin verran ohjeita eroahdistuksen ja muidenkin käytösongelmien hoitoon. Vielä kun saisi aikaiseksi noudattaa ohjeita, kuten "koira ei saa nukkua sängyssä", "koiraa ei saa pitää sylissä" ja "koiraa ei saa huomioida turhaan". Juupajoo, senhän takia me hankittiin koira, ettei sitä tarvitse edes katsoa päin! NOT!
Saaneen korostaa niitä varten, jotka ymmärtävät väärin: meidän ei todellakaan tarvitse kokoaikaa halitella ja pusutella Vilaa. Nykyään Vila saa huomiota vain ansaittuaan sen ja huomiolla pyritään myös vahvistamaan aran neidin luottamusta ihmisiin. Huomioimattomuus vain tuottaisi suurta takapakkia esim. sisäsiisteysharjoittelussa ja nimen opettelemisessa..


Juuri valmistuineista mantteleista ei tähään hätään ole kuvia, niistä siis myöhemmin juttua. Postauksen kuvat ovat eilisiä otoksia Noormarkusta. Saatiin Vilasta kitkettyä hieman lumikammoa pois viskaamalla pari nakinpalaa hankeen. Eipä kauaa neiti empinyt, kun oli jo korviaan myöden lumessa syömässä nakkeja!

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Puolikuristavia pantoja

Vila söpösteli jälleen. Täällä Noormarkussa voidaan pitää koiria vapaana (paitsi Marttaa, kuulemma lähtee omia polkujaan jos on vapaana..). Edes Vila ei poistu pihasta, ja jos meinaa läksiä, tulee äkkiä takaisin, kun huomaa, että lähdetään kävelemään ovelle päin (Vilahan ei huutoja kuulevaan korvaan ota...). Tänään löydettiin Vilan heikko kohta: lumipallot! Neiti juoksi pallojen perässä kuin hullu :D




 Myös Martta söpösteli. Lumipartavanhus :)


Tämä minun "pantaprojektini" edistyi tänään kahden pannan verran. Toinen on 2,5cm leveää naylonnauhaa, jossa fleecepehmuste. Koko on hieman Valtoa pienemmälle, mutta mahtui kuvausten ajaksi pienen änkeämisen jälkeen Valtolle :D


Toisessa pannassa on 2cm leveä naylonnauha ja myöskin fleecee pehmusteena. Koristenauhan sijaan naylonnauhaan on ommeltu keinonahkanauhaa. Koko on juuri Vilalle sopiva, reilu 30cm.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Jump In!

Nythän on varsin muodikasta pukeutua ylisuureen potkupukuun. Minähän tein jo viime keväänä collegehaalarin vanhoista collegehousuista ja kankaasta. Nyt halusin haalarin, jolla oikeasti kehtaisi käydä ulkoiluttamassa koiran aamulla kerrostalon takapihalla.
Collegekankaan metsästys olikin tämä projektin haastavin osa! EK:ssa oli pakalla pinkkiä, keltaista, vaaleansinistä ja valkoista. Eli hyi, hyi, hyi ja hyi. TK-tukussa oli collegea vain paloina, eikä niitäkään tarpeeksi isoina paloina. Olisin halunnut mustan tai harmaan, mutta tyydyin tähän EK:n palalaarista löytyneeseen superpehmeeseen ja joustavaan collegeen. Tässä on harjattu sisäpinta, ihan kuin pumpulia!


Resori on TK-tukusta. Ostin sieltä myös JNY:n sinistä pilvitrikoota hupun vuoria varten, mutta tajusin onneksi ajoissa, kuinka paljon haalari näyttäisi yöpuvulta pilvitrikoolla höystettynä! Laitoin sitten mustan vuorin huppuun, mutta siniset resorit kuitenkin..


Vetoketju on ruskea, koska muita värejä ei varastoistani löytynyt. Taskut sain hyvin kohdistettua, tällä kertaa!


Kaavat ovat Suuresta Käsityölehdestä 8/2011. Ohjeissa ei kyllä mainittu missään vaiheessa hihojen kiinnittämistä! Kaavoissa luki "rypytä", muttei missään kerrottu, kuinka paljon. Tuli siis hieman vaikeuksia hihojen kanssa. Toisessa hihassa olkapään rypytykset eivät osu olkapäälle, höh! Myöskin hupun kiinnitys oli aika epämääräisesti selitetty..

Tässä vielä pari kuvaa siitä eilen ompelemastani manttelista. Edelleenkin värit ovat viturallaan, mutta aika lähellä totuutta kuitenkin ollaan. Toiveena oli hyvin näkyvä väri ja lämmin vuori. Manttelissa onkin fleece vuorina ja välissä kaksi kerrosta lämpövanua. (manttelissa ei ole tahraa oikeasti!)


Metsän Eläimet

Ensimmäiset nahka-avaimenperät uudella koneella ja parani ompeleen ulkonäkö huomattavasti. Ei enää rumaa epätasaista ommelta, vaan täysin säännöllistä ja siistiä molemmilta puolilta. Tälläiset chihut matkasivat jonnekkin päin Suomea :)


Viime yönä tein ison tilauksen pantatarvikkeita Antassusta. Olisi tällä hetkellä menossa sellainen panta- ja mantteliprojekti! Tein kokeiluversion Metsän Eläimet-nauhasta. Pistolukkopanta, leveys 2cm ja säädettävissä 25-36cm välillä. Hieman ompelukone kiukutteli ja katkaisi ylälankaa.. Pitääkin huomenna syventyä ompekunoneen saloihin ja ratkaista ongelma, jonka takia se lanka katkeilee jatkuvasti.



Ompelin myös yhden tilausmanttelin. Otin kyllä kuvat, mutta vasta tänne Noormarkkuun saavuttuani huomasin, että kuvassa mantteli näyttää aivan kamalan väriseltä! Otan huomenna paremmat kuvat :)
Ompelin huomaamattani koko manttelin yhdellä iskulla. Tasan kaksi tuntia vierähti kertaakaan hermostumatta. Kyllä ompelukoneen vaihto kannatti! Ompeleminen vain sujui, ei tullut hyppytikkejä, ei rumaa jälkeä, kankaat eivät junnanneet eikä neulakaan katkennut!

perjantai 17. helmikuuta 2012

Vilan Ristomatti Ratiat

Käytiin Mustissa ja Mirrissä ostamassa Vilalle valjaat. Neiti ei tykkää kaulapannasta, kun hihna osuu kokoajan korviin.. Aluksi ajatuksena oli nahkavaljaat, mutta hinnat laittoivat mielen muuttumaan, en maksa 50e valjaista! Topcaniksen Ratia-valjaat sen sijaan maksoivat 22e ja ulkonäkökin miellyttää! Pehmeä pörrökarva tuntuu varmasti koirastakin hyvältä.
Ostettiin myös kapea panta, 5e, yhteystietokapselia varten. Kapea panta ei häiritse Vilaa, kun se vipeltää vapaana Noormarkun pihassa, mutta meidän puhelinnumero kuitenkin pysyy matkassa jos sattuu karkaamaan :)
Huomatkaa sula sopu Martan ja Vilan välillä :)

torstai 16. helmikuuta 2012

Penkkarit!!

Nyt on pulkassa 12 vuotta yleissivistävää koulua (itselläni 13 yhden ylimääräisen "Belgia-vuoden" takia). Tänään sinetöitiin lukio penkkareiden kautta. Ei ehtinyt edes tulla haikeaa oloa, kun koulun perinteiden mukaisesti ohjelma oli aika tiukka. Herätys 5.30! Onneksi lähdettiin potkiaisista hyvissä ajoin (, koska minun mielestä siellä oli tylsää ja örveltävien lukiokavereiden katsominen ei napannut). Mekon helman lyhentäminenhän jäi tietenkin viime tippaan ja ompelinkin sitä eilen klo 23.00..
Sofia tuli klo 6.00 tekemään kiharoita ja meikkiä.
Klo 8.00 piti olla koululla parijonoon järjestäytyneenä valmiina kulkemaan Satakunnan laulua laulavan kunniakujan läpi.
Klo 8.15 kuljetiin saliin taaskin kunniakujan läpi parijonossa.
Salissa ykköset lauloivat jonkun veisun ja rehtori höpisi haikeita.
Klo 9.00 oli abitanssien kenraalit ylä- ja ala-astelaisille.
Klo 10.00 oli varsinaiset abitanssit. Tanssittiin yhteensä 5 tanssia ja välissä oli puheita ja abikroniikan laulaminen (hyväntahtoinen pilkkalaulu opettajista). Tanssit meni hyvin, olihan ne kuitenkin samoja kuin viime vuonna vanhojentansseissa.




Lopuksi tuli pari valssia. Tanssein molemmat Jussin isän kanssa, kun Jussi tanssitti äitinsä ja Minkan.


Tanssien jälkeen pakolliset ryhmä-, pari-, yksin-, kaksin-, kolminkuvat yms.
Pikkuiset isosiskot.


Jussin porukat.


Sofia, hovikampaaja ja -meikkaajani :)


Meikit ja kiharat ovat jälleen kerran Sofian käsialaa. Kiitos kovasti! Sofia laittoi luomiin valkoisen luomivärin lisäksi myös mekon väristä, sekä ripsiin tekoripset. Hiukset olivat vain kiharalla aamun ajanpuutteen vuoksi, mutta mielestäni näyttivät kivoilta vaikkei olleetkaan tötteröllä tai nutturalla tai sykkyrällä :)
Sofia värjäsi hiukseni edellispäivänä. Nyt päässä on punertava ehkä aavistuksen lilaan taittava fleda. Minulla on (ainakin kuvissa!) ihan älyttömän kalpea iho, eli punertavat hiukset kuulemma sopivat.. En sitten tiedä :D
Tässä kuvassa olen jo pariin kertaan tanssinut ja odottanut tuskahien vallassa ohjelman etenemistä, eli tämä kuva on kaikkea muuta kuin hehkeä!


Tanssien jälkeen käytiin kahvittelemassa opettajien kanssa ja kuunneltiin pari laulua ja puhetta. Sillä aikaa koulumme marsupilamit, eli ne, jotka eivät suostuneet pukeutumaan koulun perinteiden mukaisesti juhla-asuihin eivätkä myöskään osallistuneet mihinkään ohjelmaan, vaan pukeutuivat (kamaliksi) marsupilameiksi, riehuivat ja örvelsivät koulun käytävillä. Onneksi itselläni on järkeä päässä, eikä tullut pieneen mieleenkään ryhtyä pelleilemään keltainen fleece-haalari päälläni!
Penkkariajeluihin koulumme oppilaat jakautuivat kahteen: Juhlakansa ja marsupilamit. Oltiin eri rekoissa, tietenkin! Ristiriidasta kertoivat myös rekkojen lakanoissa olevat tekstit: juhlakansalla "Kiusattiin marsuja. Vitsi vitsi. Hakattiin ne." ja marsupilameilla "puvut lyttyyn PSYLin pyttyyn."´


Tungettiin Jussin kanssa rekkaan ekana ja saatiin hyvä kulmapaikka. Onneksi en näytä tervehtiväni Hitleriä yllä olevassa kuvassa, kiesus!!


Ei tullut kylmä, onneksi! Karkkia lensi 2kg.

Tässä Jussin isän kuvaama video abitanssien tangosta. Ollaan Jussin kanssa kulmapari puolapuiden ja lavan kulmassa.