torstai 9. helmikuuta 2012

Koirapohdintoja

Tässä "yön pimeinä tunteina", kun Jussi ja Vila ovat jo unten mailla, rupesin pohtimaan syviä. En kylläkään sen syvempiä kuin koirajuttuja vain. Vilahan muutti meille periaatteessa aika yllättäen: torstaina kuulin, että tälläinen koira olisi olemassa ja sunnuntaina haettiin pikkuinen kentältä. Eipä paljoa ehditty harkitsemaan, otetaanko juuri tämä koira vai ei. Päätös oli tehtävä parissa tunnissa, ja molemmat oltiin onneksi yhtä mieltä: kyllä kiitos, tahdomme juurikin tämän koiruuden.

 (toivotaan, ettei Jussi tapa minua tämän kuvan julkaisemisen myötä. Ei kerrota sille ;))

Alunperin oltiin jo pidempään mietitty kääpiömäyräkoirapennun hankkimista. Kennellin kanssa, jonne oli luvassa pentuja, oltiin jo vaihdettu sähköposteja ja narttupennun syntyessä homma olisi ollut selvä: meille olisi tullut lyhytkarvainen kääpiömäyräkoiraneiti. Sitten muistin, että maailmahan on pullollaan jo syntyneitä täydellisiä, mutta kodittomia koiria. Selasin useiden kymmenien kodittomia koiria Virossa, Venäjällä, Unkarissa ja Espanjassa auttavien yhdistysten nettisivut ja muutama oikein sopiva koira sieltä löytyi silmätikuiksi. Ensimmäinen oli ehditty varaamaan, toisesta oli jo tehty lupaava kysely ja kolmannessa paikassa oli ikäraja koiran adoptoimiselle 24v. Onneksi sain aikaiseksi soittaa viimeisimpään paikkaan ja hetken päästä meille jo luvattiinkin Tinka-neiti Espanjasta. Eihän me olla kuin 18-vuotiaita, mutta ilmeisesti loppuun harkittu päätös koiran hankinnasta ja aiempi koirakokemus nostivat henkisen ikämme tuonne 24:ään.

 

Tällä hetkellä, kun katson tuota sikeästi nukkuvaa koiraparkaa, olen täysin vakuuttunut, että tehtiin oikea päätös.

Ja vaikkei koiran hankinnassa saisi rahaa katsoa, tässä kuitenkin hieman taloudellista puolta:
Vila maksoi kaikkine kuluineen 450€. Hintaan siis sisältyi sirutettu, rokotettu, testattu, leikattu ja EU-passilla varustettu koira.
Kääpiömäyräkoiranpentu maksaa kennelistä riippuen 1000-1500€. Tuohon hintaan kuuluu ilmeisesti koiran lisäksi jokin pentupaketti, paperit ja siru (korjatkaa jos höpötän omiani :D)



Kukaan ei voi tietää, mitä Vila on aiemmassa elämässään kokenut. Repaleiset korvanpäät, karvattomat kohdat hännänpäässä sekä arpi kuonon päällä kertovat, ettei hän ainakaan ruusuilla ole tanssinut. Onneksi nyt tuo suloinen otus saa ansaitusti tanssia niillä ruusuilla, joita sille ei aiemmin ole suotu.

Btw, koiran tuleminen taloon ei ollut yhtään niin iso muutos kuin luulin!

 Superpitkä höpinä menkööt kellonajan piikkiin...

[EDIT: poistin tekstistä ne osaa lukijoista ärsyttäneet kohdat.]

4 kommenttia:

  1. Voikun on suloinen koira. Ihanasti olit kirjoittanut tuli ihan tippa silmään. :) Koira varmasti kiittäisi teitä teostanne jos osaisi. Ihanaa että on vielä teidänlaisia ihmisiä jotka pelastavat koiria. :) <3

    tv: Yksi hiljainen vakkarilukija

    VastaaPoista
  2. Hmm.. Teidän valintanne on ollut hyvä valinta, mutta hiukan täällä kennelistä pentuna otetun koiran omistajana kuulostaa kuule katkeralta puheelta! :D Ei kai teiän valintaanne ny tarvii noin kauheasti puolustella sentään.. ;) Kyllä me ymmärretään. Ja ellei ymmärretä ni se on meidän murheemme.

    Koira on aina tyytyväinen vähäänkin, ihan hyvin on voinut olla ollut tyytyväinen siihen elämään jota on ennen elänyt, vaikka meidän ihmisten mielestä se oli aaaivan kaauhea elämä. :) Tietenkin parempi näin. Mutta että pitäkee ny nuoriso mielessä ettei se koira joka päivä muistele että sillon ko mää olin nuori, vaikka te niin sen puolesta tekisitte. ;)

    Asioista sinulle jälleen kerran avautuu rakas isosiskosi Minkelimankeli.

    VastaaPoista
  3. Hih :) Jos pennun kanssa eläminen olisi noin vaivalloista, mun koirahankinnat olisivat varmaan jääneet siihen ensimmäiseen (kuudes kotiutui vuodenvaihteessa, kaksi tosin on jo siirtynyt sateenkaarisillalle). Mulla on varmaan osunut kohdalle helppoja pentuja! Ei oo esiintynyt mitään kummempia ulisemisia ja ihan fiksu(hko)ja noista on tullut, vaikka niille ei ole kaikkea mahdollista pentuaikana opetettukaan. Tuo yksi aikuisena tullut on vähän blondi kyllä välillä, mutta epäilen että se johtuu sen älykkyysosamäärästä eikä mistään, mitä sen pentuaikaan on sisältynyt ;D

    Mutta oli miten oli, Vila on kyllä tosi söpö otus <3 Onnea teille, että saitte Vilan perheeseenne ja onnea Vilalle hyvästä uudesta kodista :)

    VastaaPoista
  4. aivan ihana koira teillä! mukava kuulla että päädyitte ottamaan kodittoman koiran!!
    Vila saa olla onellinen että sai kodin näin eläinrakkaitten ihmisten luota C:
    itsellänikin on koditon koira espanjasta.

    VastaaPoista