perjantai 30. maaliskuuta 2012

Konijänkän eläinpiha



 Jo toinen blogipostaus samasta paikasta. Käytiin nimittäin täällä eläinpihalla myös viime vuonna syyslomareissulla, mutta oli pakko päästä uudestaan. Eläimet ovat vain niin ihania ja tuolla ne tuntuu olevan niin hyvin pidetty, ettei tule sellaista säälimisrefleksiä kuin eläintarhoissa yleensä.


Eläinpihan kahviosta sai ostaa pussillisen leivänpaloja eläimille. Pussi maksoi vaivaisen euron ja ohjeeksi sain "ei aaseille eikä sisällä oleville eläimille". Strutsin, kameleiden ja laaman syöttäminen ei kuullostanut järin viisaalta, joten siirryin leipineni suosiolla sinne lammas-vuohi-minipossu-vyöhykkeelle. Muutaman leivänpalan tarjosin kuitenkin tuolle isommallekkin otukselle, joka kuulemma muistutti Jussia hiukset silmillä ;)


Aurinko paistoi todella kirkkaasti ja minulahan ei tietenkään ollut aurinkolaseja mukana. Eipä kauaa tarvinnut olla ulkona hommatakseen päänsäryn. Kävin tämän reissun jälkeen ostamassa itselleni aurinkolasit, silmät ei kestä enää tätä ylikirkasta paikkaa! :D


Otin eläimistä yli 140 kuvaa, joten kuvien karsiminen oli hieman työlästä. Luvassa on siis kuvapläjäys ihanista elukoista, jotka nauttivat kevään ensiauringoista :)









Siinä päivän eläinpläjäys! Huomenna sään salliessa rinteeseen ja sunnuntaina joudutaankin jo lähtmään.. Liian äkkiä meni tämä loma!

torstai 29. maaliskuuta 2012

Lainion Lumikylä




Käytiin kiertämässä Lainion Lumikylässä, tai hotellihan se taitaa oikeasti olla. Aika uskomaton paikka, varsinkin ajatus siitä, että jotkut oikeasti yöpyvät niissä huoneissa!


Kovin ahtaanpaikankammoinen ei kannata olla, kun tuolla kulkee. Hyvä tasapainokin oli plussaa: lattiat olivat nimittäin tosi liukkaat!



Sisältä löytyi myös jääminigolf.


Ja jääkappeli!


Huoneissa ei ollut asukkaita, joten niissäkin sai vierailla. Jokainen huone oli erilainen, tässäkin oli veneen muotoinen jääsänky. Patjatkin olivat tosi kylmiä ja oven tilalla oli pelkkä verho. Itse en kyllä uskaltaisi tuolla yöpyä! : D


Käytiin samalla juomassa kaffeet hotellin kahvilassa (joka ei kylläkään ollut jäästä ja lumesta tehty). Listassa luki Café Latte, mutta kahviautomaatista ei sellaista löytynyt. Onneksi myyjä osasi neuvoa meitä: "Tuossahan sitä on. Café au lait on ranskaa ja Café Latte italiaa, sama asia." Hah, ilmeisesti yleissivistys ei ole vielä saavuttanut Lapin perämetsiä..


Käytiin muuten eilen katsomassa sitä Suvi Teräsniskaa. Paikka oli ihan piukassa ihmisiä ja keski-ikä huiteli viidessä kympissä. Paettiin aika pian alakerran nightclubiin, jossa oli n. 12 henkeä ja kamalan pahaa siideriä. Kokonaiskokemus: huono :D

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Ratsaille ja menoksi!

Halusin taas ratsastamaan islanninhevosilla, kun viime kerrasta jäi niin mahtava fiilis. Käytiin TÄÄLLÄ. On se vain niin ainutlaatuista ratsastaa tuolla Lapin rauhallisessa luonnossa. Tällä kertaa Jussin isä ei tullut mukaan, mutta toimi kuitenkin kuvaajana. Jussin äiti sen sijaan uskalsi lähteä kokeilemaan, miltä se hevostelu oikein tuntuikaan.
Minulla on Jussin erittäin tyylikäs trikoolakki kypärän alla. Olisihan siellä ollut kypärälakkeja lainattavana, mutta minun kypärälakkikiintiöni tuli täyteen moottorikelkkailun yhteydessä, jossa oli lakin käyttö kypärän alla pakollista. Kypärälakit minun päässäni vain näyttävät aivan järkyttäviltä..


Minä sain alleni vaalean Lysi-hevosen, joka oli hieman kovatahtoisempi kuin viime kerralla ratsastamani Neisti. Jussi pisti menemään Flosin päällä. Tällä kertaa eivät sormet tai varpaatkaan palelleet, kuten viimeksi.



Osan matkasta hevoset kulki aurattua polkua ja osan askelpolkua, jossa hevosen piti katsoa, mihin laittaa kavionsa. Aina välillä hevosen kavio vajosi lumeen ja ainakin minusta tuntui, että lennän kyydistä. Onneksi sain kuitenkin pidettyä itseni poissa hangesta, toisin kuin yksi matkassamme ollut ratsastaja, joka kierähti hevosen selästä komeasti hankeen.



Tällä kerralla tölttikin tuntui mukavammalta kuin viimeksi. Edellisellä kerralla hevonen halusi pistää jatkuvasti raviksi töltin sijaan..


Meille päätettiin ratsastusjärjestys: ohjaajan jälkeen Jussin äiti, sitten minä, Jussi ja ne neljä muuta, jotka olivat samassa ryhmässä. Ohjaaja oli erittäin mukava ja puhelias nainen.


Laskeutuessa hevosen päältä tuntui, ettei jalat pidä yhtään :D


Rastastelun jälkeen poikettiin ihanassa sisustusliikkeessä, joka oli matkan varrella takaisin mökille. Itse en löytänyt mitään, mutta Jussi halusi ehdottomasti ostaa patakintaan. Hetken aikaa naureskelin asialla, mutta ilmeisesti herra oli ihan tosissaan. Ei Jussia taitanut se patakinnas itsessään kiinnostaa, mutta kun se oli GANTin. Hintaa ei ollut kuin 11€, joten suotiin Jussille yksi patakinnas :D


Nyt istutaan Jussin kanssa mökissä, kun Jussin porukat ovat Vilan kanssa lenkillä: luksusta! Ajateltiin menevämme Suvi Teräsniskan keikalle tuohon lähistölle, mutta saa nähdä saanko itseni ylös sohvalta..

PS. Pakko lisätä vielä yksi kuva, kun oli niin mainio otos.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

One Lovely Blog Award-tunnustus

Sain tunnustuksen Koiruuksia-blogin pitäjältä. Kiitos paljon sinulle! <3



Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.

Randomeja:





1. Täytin pari päivää sitten korkeakouluhaun netissä. Hain SAMK:iin sairaanhoitajaksi ja varalta DIAK:iinkin samaa alaa opiskelemaan. Aion myös "perinteen" vuoksi hakea Turkuun lukemaan ranskaa.


2. Taidan olla juuttunut tuppukylä-Poriin loppuiäkseni! Ajatuskin muutosta isoon kaupunkiin ahdistaa..
3. Vaikka teenkin siivoojan töitä, inhoan oman kotini siivoamista! Meillä imuroidaan ja mopataan aivan liian harvoin ja yleensä yritänkin nakittaa nuo touhut Jussille.
4. Odotan kesää vain Vilan takia. Itse rakastan talvea, lunta ja hämärää. Vila tuntuu kuitenkin odottavan vihreää ruohoa ja aurinkoisia kesäpäiviä.
5. Olen elämässäni harrastanut vaikka mitä, ilmapistoolilla ammunnasta seinäkiipeilyyn ja shakista steppaamiseen. Tällä hetkellä en kuitenkaan harrasta aktiivisesti muuta kuin käsitöitä. Olen liian laiska urheilujuttuihin!
6. Kammoan paarmoja ja ampiaisia yli kaiken!
7. Välillä minulla on tapana jättää asiat niin viime tippaan kuin vain mahdollista. Vaikka yo-kirjoitukset ovat ohi, minulla on edelleenkin yksi ruotsin kurssi käymättä. Viikon päästä käyn tekemään kyseisen kurssin kokeen ja toivon saavani siitä hyväksytyn numeron! Muuten lykkääntyy ylioppilaaksi pääsy puolella vuodella, hui!

Tämä menis etiäppäin seuraaville tarkkaan valikoiduille (ei siis viittätoista!):
 
Sofin ja Milan tassunjäljillä
Jennike
Nuoren sinkkunaisen seikkailut
Pientä Kivaa
SikSakSis
Picture Me

Mäkeen!

Takaisin Poriin ei ole Lapista menemistä jos ei ole käynyt laskettelemassa. Käytiin siis tänään laskemassa Ylläksellä mäkeä. Minulla oli lumilauta mukana, mutta sainkin vuokrata sukset. Viime vuonna olin laudalla täällä ja sain laskettua kaksi kertaa. Rinteet olivat liian jyrkkiä ja jäisiä lautailuun. Suksilla on helpompi käyttää hisseja ja laskea isoissa rinteissä.


Äkäslompolon puolella tuuli ihan järkyttävästi ja ilman laskettelulaseja en nähnyt mitään eteeni. Onneksi Ylläsjärven puolella oli tyynempää ja löydettiin tosi kiva sininen (helppo) rinne kaikkein syrjäisemmästä reunasta. Rinteestä pääsi metsäreittejä, joissa oli ihanaa koskematonta lunta reilusti yli metrin. Siellä ei haitannut, vaikka meni nurin jos vain osasi pysyä kaukana puista.


Ihmisiä ei ollut paljoa ollenkaan, hisseihin ei tarvinnut jonottaa sekuntiakaan ja rinteissä sai mennä ilman törmäämispelkoa. Paljon parempi laskettelureissu kuin viime vuonna, tällä kertaa ei (toivon mukaan) nouse kuume illalla!


Jossain kohtaa pilvet olivat niin matalalla, ettei nähnyt yhtään, missä laski. Kerran ihmeteltiinkin, miksi laskeminen oli niin vaivalloista, mutta Jussi huomasikin, ettei me oltu edes rinteessä vaan sen vieressä.. :D

Suksilla oli huippukiva laskea! Jos aikataulu antaa myöden, voisin anoa Jussia tulemaan toisenkin kerran vielä tämän viikon aikana mäkeen :)

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Moottorikelkkailua

Jussin isä oli varannut tälle päivälle moottorikelkat. Viime hiihtolomalla, kun oltiin täällä, meidän piti mennä kelkkailemaan. Minullahan ei ollut muuta kuin mopokortti, joka ei oikeuta kelkalla ajamiseen, eli olisin vain päässyt Jussin kyytiin. Olin kuitenkin koko loma-ajan kuumeessa ja poskiontelotulehduksessa. Jäi moottorikelkkailu siis väliin. Viime syyslomalla ei ollut vielä tullut lunta, joten kelkkailu ei onnistunut. Nyt, kolmas kerta toden sanoi, pääsin kelkan kyytiin ja tällä kertaa jopa sarvien taakse itse ajamaan.

Jussilla on crossikypärä, koska tavalliset kypärät eivät mahtuneet sen päähän! :D

Jussi ajoi osan matkasta ja minä osan. Heti kun tajusin, että kelkka seuraa edellä ajavan uria, eikä ohjata oikeastaan tartte, tuntui huomattavasti mielyttävämmältä ohjata. Alussahan väänsin kaikin voimin sarvia, jotta kelkka pysyisi poissa pöpeliköstä. Ei kai se kelkka sinne mettikköön itsestään vain mene..
Tuollaisesta 4-tahti kelkasta löytyi aikamoista potkua, kun vähäsen painoi kaasu. Ihme kyllä pysyttiin reitillä, eikä edes osuttu puuhun, vaikka minä ajoin!

Kävin tänään kurkkaamassa ensi kuun työlistat ja päätin, että tämä viikko lomaillaan oikein olan takaa. Ensi viikolla alkaa kuukauden työputki: melkein joka päivä on joku siivous. Onneksi työnteossa on hyväkin puoli: palkka juoksee! Toisaalta, viime kuun palkkaa ei ole näkynyt eikä kuulunut ja se hieman laskee motivaatiota :D

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Velhokodan koiralenkki

Bongattiin latukartasta pari koirillekin sallittua polkua. Heti piti päästä paikan päälle katsomaan millainen reitti on kyseessä ja kyllä meidän koirallemme ainakin kelpasi! Kävelypolun reunoilla oli korkeat kinokset ja hiihtolatu oli kinoksen toisella puolella. Autoteitä ei lähimaillakaan, eli uskalsi pitää tätä ei-niin-tottelevaa koiraa auki. Vila ei kyllä kovin kauaksi malttanut meistä jäädä vaan juoksi meidät kiinni ja jäi taas hetkeksi haistelemaan ja jälleen otti kiinni. Vastaan ei tullut kuin pari ihmistä, joiden ohittaminen onnistui Vilalta oikein hyvin, vaikkei ollutkaan remmissä.


Vilaa ei pahemmin jänisten jäljet kiinnostaneet (onneksi!). Ollaan vähän jännitetty, kuinka vahvana metsästysvaisto Vilassa oikein on. Kyseessä on kuitenkin metsästykseen jalostettu rotu..



Käytiin Velhonkodassa ostamassa mehua. Vila ei kyllä sisälle päässyt, mutta Jussi odotteli sen kanssa ulkona.


Sää oli mainio: aurinko paistoi ja asteen verran plussaa.



Huomiseksi on varattu moottorikelkat. Virallisesti menen Jussin kyytiin, mutta vaadin kyllä päästä itsekkin ajamaan, kun nykyään on siihen oikeuttava korttikin. Tiistaina mennään varmaan mäkeen laskemaan ja keskiviikoksi on varattu Lapin Vaellushevostelua.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Oulun kautta Äkäslompoloon


Lähdettiin eilen vähän ennen neljää ajamaan kohti Lappia. Suunitelmana oli ajaa Ouluun saakka, olla siellä yötä ja sitten aamulla jatkaa matkaa. Saavuttiin Oulun Arina hotellille joskus kymmenen jälkeen eilen illalla ja autossa istumisesta (+ todella paljon väsyttävästä matkapahoinvointilääkkeestä) johtuen olisin heti mennyt nukkumaan. Vaihdoin yövaatteet päälle ja kaivaiduin peiton alle, ja mitä siinä kohtaa tapahtuukaan? Hotellin käytävällä alkaa huutaa palohälytin ja ihmisiä virtaa huoneista ulko-ovella. Niin minun tuuriani taas! Ei muuta kuin vaatteet niskaan, koira kainaloon ja suunta kohti aulaa..
Onneksi hälytys olikin väärä, vaikka paikalle olikin ehtinyt kaksi iso paloautoa ja joukko palomiehiä. Hälytyksen syyksi kuultiin muutaman minuutin sisällä kolme eri tarinaa: joku oli tupakoinut huoneessa, joku oli avannut palo-oven ja joku oli saunonut liikaa. Ja hetken päästä kuulin jonkun vielä sanoneen, että huoneissa olevat televisiot ilmoittavat automaattisesti jos ne syttyvät palamaan ja hälytys johtuikin siitä. Tiedäpä sitten, mikä mahtoi pitää paikkansa..
Päästiin kuitenkin nukkumaan ja aamulla aamupalan jälkeen suunnaksi Haaparannan Ikean kautta Äkäslompolo. Tänään ei olla muuta tehty kuin kaupassa käyty ja tilattu pizzaa. Muut ovatkin jo nukkumassa..

Näin meillä hoidetaan eroahdistusta ;)

Kerkesin muuten hakea postiin tulleen paketin juuri ennen kuin lähdettiin ajamaan eilen. Ostin Kangashamstereiden kautta PUL-tilkkuja koirantakkiprojekteihin ja sovittiin myyjän kanssa, että hän laittaa haluamansa määrän tilkkuja hintaan 5€ posteineen. Ajattelin saavani muutaman riekaleen tuohon hintaan, mutta kuoresta löytyikin valtavasti erilaisia paloja ja osa noista ovat ihan vaippapalan kokoisia ja isompiakin! Ihanan positiivinen yllätys! Näistä tulee vaikka mitä :)


Katselin juusi abitreenien lähetyksen matikan yo-kirjoituksista, missä käsiteltiin sensorin kanssa tehtäviä ja niihin vaadittuja vastauksia. Minä kun luulin, että olin ollut kovinkin ovela ja saanut tehtävät oikein! Muutamassa tehtävässä olen periaatteessa hiffannut oikean ajatuksen, mutta merkinnöissä on ollut puutteita ja lopputuloskin väärin! Että ottaa aivoon.. Miten en muka pärjää edes lyhyessä matikassa?! Elän kuitenkin toivossa, että se M sieltä tulisi. Minka sai aikoinaan Esterin, eli pitkän fysiikan ja pitkän matikan lukeneena joutuisin siinä tapauksessa asettumaan toiselle sijalle, auts ;)

Yksi asia lohduttaa: onneksi en mennyt kirjoittamaan pitkää matikkaa! Enhän minä olisi siitä edes läpi päässyt :D

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Ohi on!

Viimeisetkin kirjoitukset ohi ja nyt alkaakin kesäloma! Matikka meni ihan kivasti: veikkaan, että M sieltä tulisi. Nyt ollaan jo matkalla kohti Yllästä. Luvassa viikon verran Lappilomailua, jes!

torstai 22. maaliskuuta 2012

Muovipussista meikkipussiksi

Joskus aiemminkin kokeilemani tekniikka palasi mieleen, kun TÄTÄ blogia selailin. Kyseessä on nimittäin muovipussien sulattaminen silitysraudalla.
Tarvitsin kipeästi uutta meikkipussia, koska edellinen on niin likainen ja täynnä turhaa sälää. Minähän mielummin teen uuden kuin siivoan ja pesen edellisen, aikas ekologista eikö vain? Päätin kuitenkin hyödyntää kierrätystä uudessa pussukassa ja päälinen onkin silitetty kolmesta muovipussista. Kaikkein kivoin muovipussi pääsi päälimmäiseksi, eli tällä kertaa Seppälän kassi. Ne kaksi muuta pussia ovat tuomassa tukevuutta ja kulutuksenkestoa. Yllättävän vähän muovipussit alkoivat silittäessä kupruilemaan ja pääsin työstämään suht sileää muovilevyä.


 Tuo muovilevy tuntui tukevalta sadekankaalta ja sitä oli todella helppo ommella. Nyt meikkipussi on varmasti vettähylkivä! Sisällä on pinkki puuvillakangas ja vetoketju muistaakseni 15cm pitkä.


Huomenna on matikan YO-kirjoitukset ja mitä minä tässä illalla kertailemisen sijaan teenkään? No, silitän muovipusseja tietenkin.. Viime hetken lukemiset tuntuvat turhilta ja laskinkin piti jo viedä koululle tarkastettavaksi, eli laskeakkaan en voi. Kovin suuria paineita en matikasta ole viitsinyt ottaa, kun kyseessä on kuitenkin vain lyhyt oppimäärä. Luotan siihen, että pitkän matikan lukeneena osaan edes jotain.
Paras olisi päästä ylioppilaaksi nimittäin yo-mekkokin on jo hommattu! En ole koskaan ollut minkään asian kanssa näin aikaisin liikkeellä. Kohta on valokuvaajakin varattu ja pitopalvelun tilasin jo helmikuussa. Turhapa niitä on viime tippaan jättää, kun tietää, että se lakki sieltä tulee.
Mekon kanssa kävi sinänsä hyvä tuuri: ensimmäinen sovittamani mekko oli juuri se täydellinen, jollaista olin etsinytkin. Kaupassa oli mekosta kaksi kokoa, joista pienempi oli 38. Mekkoon joudutaan siis tekemään ronskilla kädellä kavennuksia ja vetoketjukin pitää siirtää takaa sivusaumaan, jotta saadaan kolttu pysymään päälläni. Myyjä kertoi, että hän on tuonut sitä mekkoa kaksi kappaletta Ranskasta ja kyseessä on pieni liike Porin torin kupeessa. Elän siis toivossa, ettei kukaan muu meidän koulusta käy ostamassa sitä toista kappaletta!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Kirppishame ja toinen äiti-paita

Käytiin päivällä katsomassa josko niihin kenkiin, joista eilen kerroin, olisi ilmestynyt uusi hintalappu. Eipä ollut tullut, joten halusin kiertää koko paikan taas kerran läpi jos löytäisin jotain kivaa, joka korvaisi sen kadonneen hintalapun aiheuttaman ketutuksen.




Musta GT:n vyötärölle asettuva puolihame kokoa 36. Kirpparilla tuo näytti kauhean pieneltä ja ajateltiin Jussin kanssa, ettei koko hame edes mahdu päälleni. Kirpparilta tyhjin käsin lähteminen on kuitenkin niin kurjaa, että maksoin hameesta sen 3,5€, jotta olisi edes jokin löytö mukana poistuessani. Sovitus paljasti, että hame olikin liian iso vyöröltä ja tipahti päälläni niin alas, ettei käveleminen meinannut onnistua. Kaventaminen ei tuntunut kovin hankalalta, joten päätin edes kokeilla.



Kavennettuna hame pysyi päällä ja muutenkin oli sopivan kokoinen. Silti koko malli vain ei sopinut päälleni. Takana oleva vetoketju on huonosti ommeltu, kun koko takaosa kupruilee sen mukana. Taidan yrittää vielä kaventaa hametta koko pituudelta jos se auttaisi. Muuten tuo vaatekappale kyllä hautautuu vaatehuoneeni pohjimpaisiin sedimenttikerroksiin ja jää käyttämättä..
Kuten kuvista näkeekin, (luku)loma tarkoittaa samaa kuin meikkien pölyttyminen altaan reunalla. En vain jaksa aamuisin vaivautua meikkaamaan jos en ole menossa kouluun! Toisen kuvan porkkanahiusefekti on Picasan aikaansaannosta. Kuvasta tulikin mieleen, että hiusväri olisi paikallaan! Hiukseni on kamalan haalistuneet ja ei-minkään-väriset tällä hetkellä.. Sofia, tuu auttamaaan!


Oikein pikaompeluksena surautin äitille toisen pitkähihaisen paidan. Meidän piti lähteä äitin luokse klo 16 ja rupesin ompelemaan tätä siinä hieman ennen puolta. Kerkesin juuri ja juuri, kun laitoin Jussin leikkaamaan langasnpäät sillä aikaan, kun itse vaihdoin vaatteet lähtöä varten :D



Etuosa sitä Nanson äiti-kangasta, takaosa musta ja hihat Triteksin ananas-trikoota. Jouduin laittaa takakappaleeseen äiti-kankaasta helmaan kaistaleen, kun ei meinannut mustan trikoon pituus riittää. Yritin kohditaa siihen kokonaisia sanoja :)


Ihana päästä käyttämään laatikossa marinoituneita trikoita pois! Tulee lisää tilaa ja hyvä mieli, kun voi ommella jotain hyödyllistä.

Edellisiltana jouduin ompelemaan Jussille uuden pipon. Kaikista niistä sadoista pipoista, joita olen Jussille ommellut on tallessa tasan yksi ja sekin oli niin kipeästi pesun tarpeessa, että pipopulaan oli saatava jokin ratkaisu. Trikoot ovat Triteksistä ja vuorina musta-valkoista tasaraitaa. Laitoin sivusaumaan DAKINE-merkin Jussin vanhasta repusta. Näin yritetään huijata muita, että kyseessä onkin muka tosi hieno pipo :D
Tuolle Jussin takatukalle pitäisi kyllä tehdä jotain.. Sofia, tuu jälleen kerran apuuuun!


Lähdettiin porukalla minä, Jussi, Sofia, Vila ja Elvis kunnon lenkille Porin Metsään. Sofia laittoi juoksuksi, mutta minulla oli lenkkareitten sijaan vaelluskengät jalassa, joten en voinut juosta (seliseli!!!). Käveltiin 6km lenkki, jonka jälkeen Vila sekä Elvis olivat niin mutaisia, että oikein hirvitti. Kuraisuuden lisäksi koiruudet olivat molemmat myöskin aivan uupuneita. Sohvaperuna-Vila ei ilmeisesti ole tottunut kunnon lenkkeihin ja Vanhus-Elvistä painaa jo 7-vuoden ikä.. Ja minä en ole ihan noin hohtavan valkoinen kuin kuvassa näyttää :D!