Arkikuvahaaste 2/5 ja Värijuoksu?

Äkkiä päivittämään vähän blogia ennen kuin alkaa minuuttiaikataulu rullaamaan: klo 17.30 menen lastenhoitajaksi, pääsen sieltä klo 20.30, jonka jälkeen pitäisi lukea huomiseen tenttiin, valmistella vappua, nukkua vähäsen, mennä aamulla tenttiin, sieltä suoraan lenkille, laittautua, hakea Tuomas intistä ja rientää vappurientoihin. Ei kerkee tulemaan tylsää hetkeä taas pariin päivään!

Kuvahaaste 2/5: muutama pullo simaa odottamassa huomista! Onpahan kerrankin jotain muutakin kuin valo jääkaapissa.

Pistettiin tosiaankin 18 litraa simaa porisemaan ja koska aikataulu meni melko tiukaksi (la-su välisenä yönä kerettiin tuo tekemään) pidin sankoja huoneenlämmössä pari vuorokautta ennen pullottamista. Toivottavasti tuo olisi huomiseen mennessä muuttunut edes melkein juomakelpoiseksi :D

Onko Väriestejuoksu jollekkin tuttu? Bongasin tuon jo aikoja sitten fb:stä ja hiukan se jäi kutkuttamaan mieltäni. Nyt muistin tämän taas ja kysyin vähän lähipiiristä, olisiko ketään messissä jos porukalla menis ja ainakin Tuomas lupasi lähteä mukaani jee! Rauman tapahtuma olisi kiikarissa elikkäs se pidetään 7.6. Ainoa mutta on osallistumismaksu, joka on ilmoittautumisajankohdasta riippuen 50-55€.. Aika sikakallista kyllä! Mutta olishan tuo kokemus ja kokemuksia ei saisi mitata rahassa...
Niin ja niille jotka eivät tiedä, mistä on kyse: 5km mittainen rata, jossa on esteitä ja kilometrin välein niskaan heitetään värjättyä maissijauhoa. Lopputulos on jotain hyvinkin värikästä voisin kuvitella :D

Arkikuvahaaste 1/5

Siis mun on vaan niiin pakko ängetä tänne bloginkin puolelle tämän haasteen kanssa, joka on takuulla jo turhankin tuttu kaikille naamakirjassa roikkuville. Älkää kivittäkö, mutta koska vanhin siskoni haastoi minut eilen kyseiseen "turhuuteen" (niin monet väittävät, pyh!), ajattelin fb:n lisäksi päivittää viisi kuvaa arjestani myös tänne.
*Hullunkiilto silmissä*, koska odotin vaikka kuinka kauan jonkun haastavan minut, mutta olen ilmeisesti niin erakoitunut, että meinasi jäädä tuo haaste minulle haaveeksi. Sitten sisko pelasti<3 p="">
"Sofian kanssa mettässä juoksemassa, tällä kertaa 5km ylä- ja alamäkeä"

Semmonen kuva tästä päivästä. Olin ennen lenkille lähtöä kyllä koulussakin klo 8.30-16 ja löysin itseni opinnäytetyön aloitusinfosta O___O Apua? Se sai minut rukoilemaan välivuotta yhä kipeemmin, etenkin koska tällä erää kaikki ehdotetut aiheet olivat kyllä NIIIN boooring kuin vain mahdollista. Josko ensi vuonna olisi paremmat :D

Menin puolivahingossa heittämään Sofialle ehdotuksen "hei, jos mentäs aamulla jo ysin aikaan lenkille?"... Vasta sanottuani tuon aloin miettimään, että aamupalaahan pitänee nousta syömään klo 6, koska minähän en tyhjällä mahalla lähde lenkille, en ole ihan niin konkari vielä (EDIT:mä muuten lähinkin parin rusinan voimalla sinne lenkille, kun en näemmä jaksanut kukonlaulunaikaan herätä..)! Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, varsinkin kun kukun yhäkin puoli yhdeltä koneen ääressä..

ps. hajotkaa vaan wapproilijat krapulaanne aamulla! Meikäläinen unohti koko tapahtuman ja hyvä niin, eipä olisi edes huvittanut lähteä mihinkään riehumaan.

Kengät kaikessa yksinkertaisuudessaan

Olen tainut hemmotella jalkani liian hyvillä kengillä ihan piloille! Viime aikoina en ole paljoakaan muuta pistänyt kinttuihini kuin nuo maailman parhaimmat pronaatiotuelliset juoksukengät, ja niistähän jalka tykkää. Ei tarvitse jalanpohjan lihasten paljoa miettiä, missä asennossa räpylä maahan osuu, kun kenkä hoitaa senkin niiden puolesta. Askel on kepeä ja käveleminen on vaivatonta.

Sitten nuo luottolenkkarini pettävät minut ja yhden juoksulenkin aikana jalan sisäsyrjään kehittyy ihan hervottoman kipeä rakko... Päästäkseni kuitenkin kävelemään, rakosta huolimatta, koitin kaivella kenkävarastoistani jotkut sellaiset jalkineet, joissa ei ole mitään sen kummempaa muotoilua. Ainoat, jotka löysin olivat tennarit.. Ja tennareilla en tykkää kävellä niiden liian ohuen pohjan vuoksi.
Minun oli siis pakko käydä hommaamassa jotkut kengät, joilla pääsen kävelemään:

Cittarista tarjouslenkkarit à 19,90€. Ei ole minkäänlaista muotoilua sisällä, mutta silti nämä ovat yllättävän hyvät jalkaan. Ja no.. Väri on ihan paras mahdollinen! Nyt saa jalat luvan tottua ei-niin-hyviin jalkineisiin.

Opiskelijan urheiluosasto

Eikös se niin mene, ettei köyhällä ole varaa ostaa halpaa? Kerrankin voisin melkein uskaltaa kumota tuon iänikuisen totuuden huutamalla väliin LIDL!
Urheilukamat maksavat aivan sikana liikaa. Se on karu totuus, jonka olen melko hyvin onnistunut ohittamaan ostamalla kaikki treenikamppeet kirpparilta. Lenkkarit sentään hommasin ihan uusina ja vieläpä urheilukaupasta. Ja no.. maksoin niistä sen 140€. Ymmärrätte varmaan, että opiskelijalla ei ole varaa kuin kirppariin. Niin ja Lidliin!

Ostin jo hetken aikaa sitten itselleni Lidlistä sykemittarin, urheilurintsikat ja sukkia. Halusin hiukan testailla noita ennen kuin tulen kertomaan tuomioni ja nyt olen päätökseni tehnyt: suosittelen todellakin!

- Sykemittari on ollut ainakin toistaiseksi todella hyvä ja ajanut mainiosti asiansa. Iso plussa helppokäyttöisyydestä ja siitä, ettei sykevyö paina ainakaan minulle mustelmia kylkiluihin! Ainoa miinus lienee pieni piippaus, joka kuuluu nappeja painellessa.. Sitä ei ilmeisesti saa pois. Maksoinkohan tuosta jonkun 15€ suunnilleen, eli eipä ollut hinnalla pilattu.

- Urheilurintsikat olivat suuri kysymysmerkki. Jotenkin en jaksanut uskoa noihin 9€ maksaneisiin liiveihin tippakaan. Tällä hetkellä nuo eivät ole sen vähempää kuin ehdottomat lemppariliivini ja kävin äkkiä ostamassa toisetkin varastoon. Valitsin vahvimmalla tuella varustetut kolmesta eri vaihtoehdosta, ihan vain varmuuden vuoksi. Noissa on sellainen kiva plussa verrattuna esim H&M:n urheilurintsikoihin, että nuo saa ihan oikeasti yksin jopa pois päältään! En tiedä olenko jotenkin avuton, kun meinaan aina jäädä niihin henkkamaukan liiveihin jumiin :D

- Kuvassa ei ole jo kauemmin sitten ostamiani urheilusukkia, jotka ovat ihan best of allsit. Sellainen huomio Lidlin sukkien mitoituksesta, että ottakaa mielummin pienempi kuin isompi koko! Normaalisti jalkani on 39, mutta nuo 39-42 ovat ihan jätti-isoja, kun taas 36-38 on ollut sopiva.

Sellaisia kokemuksia Lidlin halppistarjonnasta. Tällä hetkellä kyttään kuin haukka, koska noita urheilurintsikoita tulisi taas valikoimiin, ajattelin meinaa hommata niitä ainakin viidet lisää inttiä ajatellen.

Lastenosasto ei petä!

Olen kuolannut jo pitkään tuollaista löysähköä pehmeää collegepaitaa, mutten meinannut millään löytää mieleistäni sopivalla hinnalla. Onneksi (tälläkään kerralla) H&M:n lastenosasto ei pettänyt ja sieltähän se perfect-yksilö sitten löytyikin: ihanan värinen, juuri sopivan kokoinen, sisäpuolelta pumpulinpehmeä ja hintaakin vain 9,95€. Kuvien ottamisen jälkeen menin kyllä inan tuunaamaan tuota lisäämällä muovisia timantteja "koruksi".

Söpö pantakin löytyi henkkamaukasta sieltä hellokitty-hiuspantojen ja barbie-pinnien välistä à 1,95€.

Paita on juuri sopivasti takaa inan pidempi. Niin täydellinen! (tosi kiva tuo hiusrajan väriero.. liian tumma meikkivoide + solarium yhdistettynä ponnarille sidottuihin hiuksiin, NOT!)

Halusin kiittää jollain pienellä muistamisella sinnikästä personal trainerinani toimivaa siskoani siitä, että hän viitsii motivoida minua menemään lenkille ja saa minut ylittämään lähes joka kerta itseni yhä uudelleen. Kukaan muu ei ole siinä ennen onnistunu, jotenkin tuo isosiskon auktoriteetti sekoitettuna siihen aitoon välittämiseen toimii!
Ostin H&M:ltä neonkeltaisen t-paidan ja lyhensin siitä tuollaisen napapaitapituisen. Halusin välttämättä hommata Sofialle juuri tuon värisen napapaidan ja kun ei sitä valmiina löytynyt, piti vähän soveltaa. Lopputulos oli kuitenkin luullakseni mieleinen :)

Valintatilaisuus takanapäin ja nyt pitäisi malttaa pari viikkoa odotella palvelukseenastumismääräystä postista.. Kaikille sitä ei edes lähetetä, kun osa hakijoista pitää karsia.... Apua?

Kätsyt kikkurat

Bongasin Ostolakossa-blogista ihan uudenlaisen tavan tehdä kikkuroita ja tuota oli vain ihan pakko kokeilla! Ensimmäinen kokeilu oli enemmänki iso kasa takkua, mutta tokalla kerralla osasin jo hieman taitavammin pyöritellä tukkaa pannan ympärille saaden lähes täydellisen lopputuloksen:

Hiukankos olin innoissani noista! Vaikka eri puolilla olikin eri määrä kiharaa eri koossa ja sillee... Aina ei voi osata :D

Pääsiäisloma tuli ja meni, eipä siinä oikein mitään kerennyt tekemään. Hiukan lenkkeilemässä oltiin Sofian kanssa kuitenkin (17km viikossa, enkka!!)

Ja huomenna nokka kohti Säkylää valintatilaisuuteen. Omg :|

Koirien kanssa biitsillä

Eilen oli niiin upea auringonpaiste, etten voinut muuta kuin pakata koirat, Sofia ja Tuomas autoon ja suunnata Yyteriin koirarannalle. Käytiin jopa hakemassa tuo "papparainen", eli Elvis 9v mukaamme.

Nuorimmat koirat menettivät talviturkkinsa Elviksen katsellessa tyytyväisenä rannalta. Hiukan tuota Vilaa piti kyllä pakottaa pulikoimaan, mutta Ratita tuli urheasti ihan oma-aloitteisesti messiin.

Koti!

Muutosta on kulunut yli kuukausi ja vihdoinkin me saatiin tuo koti ns. valmiiksi (eli kaikki huonekalut on kasattu, laatikot purettu ja tavarat löytäneet enempi tai vähempi oman paikkansa). Pakko hiukan kyllä puolustella äärimmäistä hitauttamme Tuomaksen intillä: en mää vaan saa aikaseks itekseni yhtään mittään..

Nyt siis viimein ja vihdoin kotipostaus! Teknisiä tietoja sen verran, että kyseessä on 54 neliöinen kaksio lasitetulla parvekkeella. Hissittömän (ugh!) talon kerroksessa 3/3.
Löysin sen verran uskottavan "welcome to our home"-kuvan kamerasta, että olisi melkeinpä rikos olla laittamatta sitä tähän väliin :D

Ja sitten asiaan! Ekana tietty olkkari, jonka järjestys on tasan se, johon tilan puitteissa oli mahdollisuus. Suuri ylpeydenaiheeni on tuo perhoskello :)) (ja kivasti olen taas onnistunut möhlimään kuvanlaadun SURKEKSI!)

Makkarin värimaailma ei liene mikään valtaisa ylläri :D
Nuo verhot eivät todellakaan sovi tuonne, mutta aamuaurinko on sen verran pirteä, ettei ilman pimennysverhoja tuolla nuku kukaan klo 6 jälkeen.. Niin ja käkikellossani on nykyisin ihan viisaritkin, niitä ei näemmä ollut vielä kuvaushetkellä :D

Keittiö on alkuperäisine kaappeineen melkoisen jäätävä, eikä tuolla ole edes tiskikonetta.. Mutta jostain on pakko olla valmis luopumaan :|

Viimeisenä vielä ahdas verhotangoton kylppärihirvityksemme, josta puuttuu jokin hyllykkösysteemi kaikille roinilleni (pesukoneen päällä ne eivät ole kovin kätevät). Sekä eteinen, jossa on asunnon suurin puute: ei ole väliovea! Kaikki kuuluu käytävään ja päinvastoin.. Ei kauheen kiva!

Parveke on vielä toistaiseksi varasto, joten siitä lisää ehkä myöhemmin jos saadaan sitä ikinäkään kuntoon.
Sellainen lukaali meillä.. Itse tykkään olla tuolla, tuntuu kodikkaalta vaikkei olekkaan mikään kovin hehkeä mesta :D

One more

Yks kirppariasupostaus vielä ja sitten yritän keksiä jotain muuta! Huom: yritän.
Ohut farkkumekko söpöillä kauluksilla, 4€. Tämä oli todella nätti päällä ihan yksinäänkin, mutta sääolosuhteiden vuoksi (ulkona kun ei ole vielä ihan helle..) jouduin tunkemaan alle mustan trikoopaidan. Kuvissa säädän ponnarini kanssa jotain omaani, älkää välittäkö :D

Nyt vain helteitä odottelemaan!

Ostin muuten eilen uuden leivänpaahtimen! Muuten ihan jees paahdin, eikä maksanukkaan kuin 20€, mutta kun unohdin sen sinne kauppaan maksettuani sen!? En käsitä MITEN onnistuin tossa.... Oon niin sählä! Nokka kohti Prismaa siis, josko kukaan ei olisi varastanut köyhän opiskelijan paahdinta 8(

Rakkausneule

Voi että, kun tänään olikin koulupäivä täynnä nautintoa!
Ja tuo äskeinen lause täynnä sarkasmia... Joo okei, minulla oli viikon ainoat koulutunnit tänään klo 8.30-11.45, lyhyt päivä kelpaa hyvin. Mutta kun se lyhytkin päivä sisältää jotain niinkin ihanaa kuin parityön esittäminen yksinään luokan edessä, koska ryhmässäsi on pariton määrä opiskelijoita ja jäit ainoana ilman paria...... Ihanaa, kyllä vain -,- Niin ja jouduin tietty myös ensin väsäämään sen esittelemäni analyysin yksinäni.
Mä nyt vaan oon sitä mieltä, ettei parittomassa ryhmässä voi rankaista sitä yhtä joka jää ilman paria prkle!

Jotain positiivistakin silti: kävin pitämässä (melko säälittävän) esitelmäni uudessa ihanaisessa neuleessani. Tuossa on niin jännä väritys: vihreää, punertavaa ja valkoista sekaisin. Maksoikin oikein huimat 5€ Hyllymerestä lovelovelove!

Ja koska kaikkia varmasti kiinnostaa meikäläisen lenkkihehkutukset: juoksin tänään 4,3km/30min. Jeiiij :))

Peplum!

Pitkään olin sitä mieltä, että peplum-malliset paidat ovat ihan naurettavan näköisiä.
Sitten ostin Ginasta itselleni peplum-topin ja mieli muuttu totaalisesti. Nykyään ne ovat mielestäni aaaivan ihania! Kirpparilta teinkin ihan must-löydön: musta trikoinen peplum-paita, 2€. Kuvissa näkyy (huonosti) myös uusi täydellisyyspikkulaukku & -balleriinat, nekin kirpparilta. Niistä lisää myöhemmin paremmilla kuvilla höystettyinä.

Ja taas on sunnuntai! Viikonloput valuvat käsistä ihan huomaamatta.. Onneksi Tuomas pääsee jo keskiviikkona takaisin kotiin viideksi(!!) aamuksi. Ihan kiva, kun pääsiäisestä tulee juhlalomia niin ei tarvitse omia vapaitaan tuhlailla. Ja saadaanpahan ainakin koti viimeinkin valmiiksi (olohuoneen peilikaappi on venaillut rakentajaansa nyt kuukauden verran...).

Pari otosta kuluneelta viikonlopulta:
- Riemuidiootit matkalla Niinisalosta Poriin.
- Hyödynnettiin Parillan "kaksi hampparii yhden hinnalla"-tarjous ja mätöttiin oikein kunnolla.
- Mätöttiin myös leffaillan merkeissä leipäjuustoa, sipsiä, Mignon-munat ja kuivattuja hedelmiä (yök, niihin en kyllä itse koskenut). Vuokrattiin P.S. I love you, joka oli muuten ihan hyvä leffa, mutta nukahdin kesken kaiken ja meidän piti jatkaa katsomista seuraavana päivänä. No, unohdettiin se sitten ja lopulta Tuomas palautti leffan yli vuorokauden myöhästyneenä.. FAIL!

Blue and white

Jotenkin tuo sinisen ja valkoisen yhdistelmä, erityisesti raitoina, miellyttää tällä hetkellä silmääni oikein kovasti. Tämän ihanaisen paidan löysin Hyllymerestä à 2€.

Tajusin, että uudella parvekkeellamme on ihan mahtava kuvausnurkkaus! Innostuttiin sitten Tuomaksen kanssa (lue: minä innostuin ja pakotin Tuomaksen kuvaamaan) räpsimään melkoisen monta asukuvaa. Luonnonvalo ja suht siisti tausta, ihanaa!

Ei värillä niin väliä kunhan se on pinkki

Oli kyseessä sitten kännykkä, lenkkarit, kypärä, toppahousut tai vaikka koiran remmi, niitä on aina yhdistämässä yksi ehto: ei värillä niin väliä kunhan se on pinkki. Ja tämä pätee tietenkin myös lenkkivarusteisiini, jolloin lopputulos voi olla jotain melkoisen.......pinkkiä:

Tällä kertaa kuitenkin hillitsin itseäni sen verran, että pinkki urheilupaita vaihtui tuohon juuri ompelemaani leoparditoppiin (josta toivon mukaan saa paremmat kuvat jossain kohtaa).

 
Ostin viime viikolla Seppälän ale-korista itselleni tuollaisen maastonvihreän trikoisen niittipannan lenkkeilykäyttöön. Innostuin siitä sitten niin, että ompelin pari pantaa lisää ja yhden vielä Sofiallekkin. Onhan nuo kyllä ihan pirun käteviä: pysyvät päässä ja sallivat hiusten olemisen ponnarilla. Ompelemiseenkin kuluu ehkä 3min :D

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juurikin tuon pinkin väritykseni ansiosta ylitin itseni ihan totaalisesti eilen. Lähdettiin taas vähän juoksemaan Sofian kanssa ja minä hölkkäilin yhtäjaksoisesti 5,2kilometriä ajassa 36min!? En ole varmaan ikinä juossut noin pitkään tai pitkälle! Pinkissä on poweriii!
Joku oli hiukan hajalla tuon suorituksensa jälkeen :D

Perjantai jee! Tänään en aio uhrata ajatustakaan minkäänlaiselle liikkumiselle vaan haen Tuomaksen Niinisalosta, asetun sohvalle ja alan mättämään kaikkia mahdollisia herkkuja, joita maa päällään kantaa. It's a plan!

I can run but I can also hide

No nyt on tapahtunut ihme, kun meikäläinen on löytänyt itsensä kuntoilun parista jo useampana päivänä tälläkin viikolla! Ei se vaatinut kuin trainerinani toimivan isosiskoni potkun persuksille, reeniohjelman ja uhkaavan nopeasti lähestyvän valintatilaisuuden (mä niiiin elän toivossa, että ne ottaa mut kesäksi sinne parempiin hoiviin!).
Eilen oltiin piiskurini kanssa kirjurissa juoksentelemassa. Edellispäiväinen intervallitreeni meni ihan plörinäksi, koska minä idiootti söin tuntia ennen urheilusuoritusta.. Fiksu tyttö! Eilen sen sijaan ajoitin ruokailuni hiukan fiksummin ja selvisin lopulta ilman mitään sen suurempia "aij mua pistää kylkeen"-draamoja. Hölkkäsin 25min yhtäjaksoisesti ja tuli kyllä niin ylpee olo itsestään! Tästä se lähtee!

Sain vihdoinkin viriteltyä ompelukoneeni käyttökuntoon muuton jäljiltä ja pitihän sitä päästä heti vähän surruttelemaan! Ompelin harjoituskappaleena keltaisesta trikoosta tuollaisen urheilutopin, johon keräsin kaikki haluamani ominaisuudet: painijaselkämys, ei liian avara kaula-aukko, pitkä ja helmasta levenevä malli. Tuli taas todettua, että itse tekemällä saa juuri sellaisen kuin haluaa! Tämä jää siis odottaa lämpimämpiä juoksukelejä. Hiukanhan tuo on vinksahtanut ja epäsymmetrinen, mutta ei se niin nokonuukaa ol!
Kuvan tein kontaktimuovisabluunalla ja mustalla kangasvärillä, tekstin kirjoitin vain vapaalla kädellä.  (kuvanlaadusta vastaa iPhone+Picasa yhdistelmä :S)

Ja päivän koirapläjäys: Vila tuhoaa jotain leluaan virne naamalla kun taas Ratita hymyilee unissaan.

Rullaillen etiäpäin

Kirjoittaminen tökkii oikein kunnolla, joten kuvanlaaduultaan aivan järkyttävän karsee kuva alustakoon postauksen aiheen:

Oon innostunut näin kevään tullen rullaluistelemisesta! Koko talven suunnittelin rullisten hommaamista ja kyttäilin Tori.fi:stä josko sopivat ilmestyisivät kaupan. Lopulta bongasin sattumalta nämä 10€ maksaneet rullikset fb:n vaihtoringistä. Varauduin siihen, että näissä on pakko olla jotain vikaa kun kerran hintaa oli noin vähän. Väärässä olin onneksi ja ainakin toistaiseksi nämä ovat osoittautuneet oikein passeleiksi.
Kypärän sain Tuomakselta ystävänpäivälahjaksi. Stadiumissa sattui olemaan synttäreiden kunniaksi kaikki tuotteet -25%, joten potalle ei jäänyt hintaa kuin reilu 20€.

Polvi- ja kyynärsuojat löytyivät jo omasta takaa, mutta rannesuojia löysin vain yhden.. No, se yksi ei paljoa suojaa kaatuessa, joten hommasin kokonaan uuden parin Tori.fi:stä 4€ posteineen.

Koko roska (rullikset, kypärä ja suojat) kustansi siis vain n. 35€, ei paha! Nyt kun oppisin vielä jarruttamaan ja pysymään pystyssä niin uskaltaisin itsekseni lähteä rullailemaan... :D

Ennen kuin isken kiinni tuohon vieressä odottavaan mämmipurkkiin, tässä vielä pari söpöstelykuvaa koiruuksista:

Anna Smith pöllöreppu

Viiden viikon työharjoittelun päättymisen kunniaksi minun todellakin oli pakko hommata itelleni joku kiva palkinto. Tehtiin isosiskon kanssa kimppatilaus modelifeen, josta supernopealla toimituksella saapui pari aaaivan ihanaa pöllöreppua käsiimme. Reppu löytyy täältä ja hintaa oli 34,90€ (auts, aika kipurajoilla kyllä oli... mutta 5 viikkoa harjoittelua.. todellakin ansaitsin ton! :D)

Ei tämä mikään maailman paras ole selässä, mutta ulkonäkö korvaa epämukavuuden!

Olin viime viikolla käymässä Niinisalossa&Kankaanpäässä Tuomasta moikkaamassa. Hiukan kyllä repesin, kun aloin tarkemmin katsomaan tuota ukkelini hihassa olevaa oppilaslätkää hopeine raitoineen.. Ilmastointiteippiä!? Nyt on kyllä todistettu, että jeesusteipillä saa korjattua aivan kaiken, jopa jääkäristä saa korjatuksi oppilaan :D Tarina tuon teipin takana on aika karu: oikeat "kusirajalla" varustetut lätkät olivat vain yksinkertaisesti loppuneet, pojat joutuivat siis tuunailemaan itselleen merkit... Suomen armeija...

ValintatilaisuusTJ-17, aapuuuvaaaaa!

Arskat

No nyt saa luvan kesä tulla, kun meikäläinen sai hommattua uudet arskatkin!

Täydellisten (= tuntuvat hyviltä JA näyttävät hyviltä) aurinkolasien löytäminen tähän päähän on osoittautunut mahdottomaksi ja nykyään tyydynkin vain siihen, että lasit tuntuvat päässä edes hieman siedettäviltä (eli a) pysyvät päässä tippumati ja b) eivät paina ja puserra ainakaan ihan kauheasti). Tällä kertaa päähän sopivimmat lasit löytyvät Cubuksesta à 7,95€, mallia peilipilootit.

Samalla shoppailureissulla käytiin hommaamassa myös Tuomakselle uudet arskat. Vasta autossa tajuttiin katsoa toisiamme hieman tarkemmin ja huomattiin, että oltiin ostettu melkeinpä identtiset aurinkolasit :D Tuomaksen lasit ovat Seppälästä ja hintaa oli myöskin jotain alle kympin verran.

Käytiin räpsimässä postauksen kuvat Ankkiksella eli Harjunpään Ruosniemen ankkalammella. Hiukan karun oloinen mesta, eikä siellä yhtäkään ankkaakaan kyllä ole.

Loput viikonlopun meiningit kollaasina:

Hiukan on ruvennut ketuttamaan nämä viikonloput, jotka ovat yhtä suorittamista nykyisin. Väkisinkin tulee kiirus keretä tekemään kaikki mahdollinen, kun Tuomas on lomilla pe klo 15.30:sta sunnuntai-iltaan. Äkkiseltään ajateltuna tuo kuulostaa melko pitkältä ajalta, onhan siinä yli kaksi vuorokautta aikaa... Mutta kun pitäisi hoitaa juoksevia asioita, käydä kyläilemässä, ulkoilla, syödä, järjestellä kotia, hoitaa koiria, Tuomaksen nukkua univelkojaan ja olisihan se mukava välillä vain löhötäkkin toisen kainalossa hetki tekemättä yhtään mitään. Aikaa on niin rajallisesti ja tekemistä taas loputtomasti. Ei mikään kovin hyvä yhtälö!
Tänä viikonloppuna käytettiin aikamme oikeastaan melko tehokkaasti, kerettiin käymään Sofian rääkättävänä porras-&intervallitreenin merkeissä, shoppailemassa, kyläilemässä molempien porukoilla, saunomassa, koiralenkkeilemässä, kantamassa viimeisetkin mööpelit uuteen kotiin, vaihtamassa kesärenkaat, mättöömässä ja vieläpä nukuttiin enemmän kuin 6 tuntia yössä. Nyt on kaikkensa antanut olo ja taas olisi uusi viikko edessä.. Mää en niinku kestä!