tiistai 26. maaliskuuta 2013

Matkalla siviiliin

Muutama kuva viime keskiviikolta, kun Jussi palasi takaisin tähän maailmaan vietettyään 255 aamua kurkkusalaattilandiassa. Jussi ei ollut osannut sanoa, mihin aikaan heidät tarkaalleen päästetään ryntäämään kohti siviiliä, joten sovittiin, että olen 11.30 sotkun parkkiksella. Onneksi olin kuitenkin herännyt ajoissa, kun yhdeksältä tuli viestiä "lähe heti tulemaan ku kerkeet". Lähdin heti ja olin klo 10 odottamassa Niinisalossa. Ja sitten odotin. Ja odotin. Alkoi pikkasen tulemaan kylmä, kun ulkona oli -6 ja auto tietenkin sammuksissa. Vihdoin siinä kohtaa, kun olin venannut tasan 2 tuntia ja varpaani olivat irtoamispisteessä, tuli viestiä "oon tulossa". Se helpotuksen määrä!!


Jussi osti barettinsa omakseen, tietenkin.


Ja meikäläinen vähän somisteli meidän ovea teemaan sopivaksi :D


Oli se vaan niin hienoa, kun sai vihdoin todeta ajavansa viimeistä kertaa ever tuota Pori-Niinisalo-tietä! Piti ihan ikuistaa muistoksi, kuinka tylsä ja suora tie se olikaan!


Nyt on Jussi ollut melkein viikon siviilissä ja kahtena päivänä hän onkin jo tehnyt 8-tuntista työpäivää! Pikkaisen kirpaisee, kun herätään molemmat 5.30 ja kuin zombit valmistaudutaan lähtemään hommiin. Pienenä erona vain se, että Jussi saa palkkaa ja minä en! Perkule :D

maanantai 25. maaliskuuta 2013

TJ0-risteily!

Viiimein ja vihdoin kykenen kirjoittelemaan hieman tuosta viimeviikkoisesta risteilystä! Minulla ei suinkaan mennyt näin kauaa selvitä matkasta vaan olen ollut töissä, harjoittelussa, töissä, harjoittelussa.. Oltiin torstaina kotona klo 22 ja seuraavana aamuna menin harjoitteluun seiskaksi, siitä menin töihin suoraan ja pääsin 22. Lauantaina olin ensin töissä 7-15 ja siitä suoraan harjoitteluun 21 asti. Sunnuntaina taas ensin harjoittelua ja sitten töitä, eli 7-22. Olin siis kolme päivää putkeen töissä n. 15h/vrk... Pikkasen alkoi painamaan, kun takana oli vieläpä uneton yö ke-to välillä :D
Nyt olen jälleen elävien kirjoilla ja tiedossa on vielä huominen aamuvuoro ennen keskiviikkoista vapaapäivä!

Risteilyltä on niin miljoona kuvaa, että laitan myöhemmin erilliseen postaukseen muita TJ0:an liittyneitä juttuja. Nyt siis vain merellä otettuja kuvia:


Koko reissu alkoi sillä, että meinattiin myöhästyä :D Käskin Jussin herättää minut klo 16 päikkäreiltä, kun lähtö oli klo 17.15. Sitten, kun minut herätettiin, en tajunnu katsoa kelloa, menin kaikessa rauhassa meikkailemaan. Hetken päästä Sofia soittaa ja tajuan, että kello on 17! Tuli ihan pikkasen kiire :D Meikkasin, valmistauduin ja pakkasin vartissa! Ja sitten ajeltiin (rajoitusten mukaan tietenkin) melko reippaasti kohti Turkua. Onneksi saatiin auto parkkiin ihan terminaalin viereen ja kerettiin lopulta ihan hyvin paikalle. Jussin tupakaverithan eivät tienneet, että äijä on tulossa laivalle (muut menivät yhteiskuljetuksella, johon Jussi ei ilmoittautunut ja myöhemmin häntä kadutti ja päätettiin lähtee porukalla). Melkoisen mekkalan saivat aikaan, kun huomasivat Jussin terminaalissa! Eikä me Sofian kanssa sitten Jussia pahemmin nähtykään kuin vasta hytissä.


Mentiin heti syömään buffetiin. Minua jäi harmittamaan, kun en meinannut jaksaa syödä mitään, kun oli valmiiksi jo pää kipeenä älyttömästä stressikohtauksesta, jonka sain kotona siinä lähtörytäkässä.. Ruokaa silti oli kaikennäköistä, mutta vähemmän eri sorttimenttejä kuin joskus vuonna miekka ja kivi, kun kävin viimeksi laivan bufetissa.. Syömisen jälkeen mentiin taxfreen kautta hyttiin valmistautumaan iltaa varten. Ostettiin siinä sitten maailman kamalinta valkoviiniä evääks :D


Sofia laittoi minun hiukseni ja meikit.


Pakko se vain on todeta: kyllä Sofia osaa!


Päällä meikäläisellä oli se ajat sitten kirpparilta löytynyt pitsimekko. Tämä on ehkä maailman ihanin kahden euron kirpparilöytö!


Jussi jaksoi melko sinnikkäästi hengata hetken aikaan meidän kanssa hytissä ennen kuin lähti hakemaan inttikavereitaan jostain (eivät tietenkään olleet sopineet mitään etukäteen... miehet!)





Lähdettiin Sofiankin kanssa melko pian etsiskelemään yökerhoa, joka oli hyvin jemmattu kymppikerrokseen. Olihan se melkoista kulkea sielä käytävillä, kun kyseessähän oli kuitenkin TJ0-risteily, jossa oli entisiä inttipoikia useista eri paikoista. Koko laivan sisällöstä tj0-äijiä oli varmaan 50%, 49% oli yli 60-vuotiaita ja se loppu 1% koostui alle 60-vuotiasta naispuolisista henkilöistä :D Saatiinkin kuulla moneen kertaan Sofian kanssa, että ollaan laivan kauneimmat naiset. Melkoinen kohteliaisuus :D



Yökerho oli melko säälittävä.. Olisin luullut, että siihen olisi panostettu edes vähäsen enemmän. Siellä oli melkolailla porukkaa, mutta löydettiin Jussi heti. Minähän olin ajatellut, että Jussia pilkattaisiin siitä, että hän otti tyttöystävänsä ja sen siskon mukaan TJ0-reissuun. Siinä kohtaa kuitenkin kävi erittäinkin selväksi, että Jussi oli sankarin roolissa, kun hänen ansiostaan yökerhossa oli edes pari mekkoon pukeutunutta juhlijaa :D
Yö oli melko pian ohi ja alkoi aamu tekemään tuloaan. Käytiin siinä sitten samoilla silmillä syömässä klo 6 aamupalaa, jonka jälkeen mentiin hyttiin nukkumaan. Itse kyllä makasin koko 5 tuntia hereillä, kun ei uni tullut.. Pienen lepohetken jälkeen lähdettiin taas liikkeelle ja pyörimään ympäriämpäri sinnetänne.


Tiivistelmänä: Minulla ainakin oli ihan älyttömän kiva reissu! Niin, ja laivahan oli M/S Baltic Princess.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Viimein ja vihdoin, TJ0!!

Voiko tämä olla edes totta!?

En vaan kykene sisäistämään sitä faktaa, että Jussin armeija on nyt ohi. En edes muista, millaista oli elämä ilman jatkuvaa ikävää sekä siitä aiheutuvaa kiukuttelua ja epätoivoa. Voiko sellaista muka ollakkaan? Ilmeisesti voi! Ja olen niiiiin onnellinen!


9. heinäkuuta 2012 olen kirjoittanut tänne blogiin näin:

"Tästä se alkaa, nimittäin inttileskeys.
Kävin saattamassa Jussin tänään varuskuntaan ja viimeiseen asti ajattelin "kyllä tämä tästä, äkkiähän semmonen puoli vuotta tai vaikka kokonainenkin menee". Takaisinpäin
yksin ajellessani tajusinkin, ettei se nyt ihan tuosta noin vain menekkään...
Tällä hetkellä on tosi surkee fiilis, pitäisikö tässä näin vaan olla ja elellä, kun toinen on suurimman osan ajasta kokonaan poissa, ei edes puhelimen päässä.
Parin viikon päästä pitäisi alokkaiden päästä viikonloppulomille, aika masentavan pitkä aika! Kaksi viikkoa..
No enköhän minä saa kerättyä itseni, ehkä :D
"


En olisi voinut tuolloin kuvitella, että jonain päivänä tulee se päivä, kun saan hakea Jussia sieltä pois eikä enää koskaan tarvitse palauttaa. Kyllähän siinä välissä on tapahtunut kaikennäköistä: opin elämään yksin, kävin Budapestissä, aloitin uuden koulun, ikävöin, menin ensimmäiseen työharjoitteluuni, tajusin, etten ehkä kuolekkaan vaikka olen yksin, opin sietämään Vila kiukuttelua, pyöritin arkea ihan itsekseni, aloitin uuden harrastuksen ja mikä tärkeintä: opin arvostamaan sitä toista ihmistä, joka jaksaa aina vain olla tukena ja rakastaa.


Inttileskeys oli melko kamalaa, mutta olihan siinä puolensakin: se ihana inttipuku ja perjantait klo 15.30, kun näki toisen taas viikon tai parin tauon jälkeen. En voi sanoa, että tämä olisi ollut kokemuksena elämäni vaikeinta ja hirveintä aikaa, mutta melko liki se sitäkin kyllä oli. En silti vaihtaisi hetkeäkään, koska olen tämän 8,5kk aikana oppinut niin valtavasti itsestäni, etten olisi voinut koskaan kuvitella. Olen melko erilainen kuin silloin reilu puoli vuotta sitten uskoinkaan. Enkä välttämättä ihan joka asiassa pahalla tavalla erilainen. Minusta on itseasiassa tullut esille joitain sellaisia uusia puolia, joista voin olla melko ylpeä!


Tähän vajaaseen yhdeksään kuukauteen on mahtunut valtavasti ihania hetkiä, mutta myöskin niitä aivan kamalia riitoja. Ei meillä kummallakaan ole helppoa ollut ja jos rehellisiä ollaan, intti ja sen tuoma stressi ja ahdistus oli koitua meidän suhteen kohtaloksi. Me kuitenkin selvittiin ja tekisi melkeinpä mieli sanoa, että jos me tästä selvittiin, selvitään iiihan mistä vain!


Nyt on aika juhlia oikein kunnolla! Niin, että sukat pyörii jalassa vielä ensi viikollakin! (no okei, ei ehkä.. Menen perjantaina klo 7 harjoitteluun :D). Tällä hetkellä olen ajamassa vihoviimeistä kertaa kohti Niinisaloa ja illalla olisi sitten tarkoitus bailata Baltic Princess:llä! Saa nähdä mitä tästäkin tulee :D

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Pikkulaukku laivalle

Olisin halunnut laivalle jonkun kivan pikkulaukun mustan mekkoni seuraksi. Minun laukkuvalikoimani on melko kehno, eikä sieltä tuntunut löytyvän mieleistä vaihtoehtoa. Metsästin koko viikonlopun laukkua kirppareilta, kaupungilta ja cittarista, mutta mitään tarpeisiini sopivaa sekä budjettiini mahtuvaa ei löytynyt. Päätinpä sitten tehdä laukkuni ihan ite!


Ompelin tuon kaksinkertaisesta keinonahasta, jotta se olisi tarpeeksi tukevan tuntuinen kädessä. Jouduin laittamaan valkoisen vetoketjun, kun muutakaan väriä ei löytynyt.. Ehkä tuo nyt saa kelvata :D


Koristeeksi hyötykäytin vanhaa kaulakoruani, jota en ole käyttänyt varmaan koskaan. Tuo tuntuu käytössä samalta kuin ripustaisi joulukuusen koristeita kaulaan, eli olen ihan suosiolla jättänyt tuon mädäntymään kaapin pohjalle. Nyt se sai uuden elämän! Ompelin korun käsin kiinni laukkuun niin, että sen saa tarvittaessa irti jos joskus hullaannun ja tahdonkin käyttää tuota joulukoristeena.

Lisäsin vielä ruman aitonahkaisen rannehihnan sivusaumaan.. Tuo on olemassa ihan vain sen takia, ettei laukku pyörisi lattialla ihan kokoaikaa (pysyy paremmin matkassa mukana, kun on rannehihna varmistamassa :D).


Ihan kivahan tuosta tuli, mutta mutta... En tiedä tykkäänkö sittenkään.. Taidan silti päätyä yo-juhliini hankittuun turkoosiin pikkulaukkuun.

Muutamia viikonlopun hankintoja:
Kirpparilta pari vyötä. Keltainen oli 0,2€ ja beige 0,5€. Nuo ovat kyllä molemmat liian pitkiä minulla, mutta elän toivossa, että voin tehdä niihin lisäreikiä äitin taikavyönreiittimellä.


HalpaHallista pari valokuva-albumia. Minä kuulun niihin ihmisiin, joiden on pakko säilöä valokuvat paperiversioina albumeihin. Tietekoneelta niitä ei tule koskaan katseltua, mutta albumia on niin helppo selata ja muistella vanhoja. Edellisen kuvankehityskerran jälkeen minun viimeinenkin albumini täyttyi ja oli vain pakko ostaa uusia. Nämä olivat tarjouksessa 1,5€/kpl! Ja sisälle mahtuu muistaakseni 200 kuvaa per kansio.


Toinen hullunhalpa löytö HalpaHallista: seinätarra 4,95€! Jopa Jussi innostui tästä, kun oli niin edullinen. Kooltaanhan tämä on melko iso (48x68,5cm). Vielä tämä ei pääse seinään, vaan päätettiin säästää tämä mahdollista seuraavaa asuntoa varten. Teksti on varsin ytimekäs: Live well, Laugh often, Love much.


Tämän päivän ostokset sitten enteilevätkin jo huomisesta! Siis sidukkaa huomiselle automatkalle Turkuun ;) Ostin varmuuden vuoksi myös kaikennäköisiä muita juomia niin saa Jussi sitten valita mieleisensä :D


Joku saattoi kenties arvata, että tuo etummainen on se kuskin pullo, alkoholiton siideri :D Ja kuskin rooli tosiaankin napsahti minulle, kun Jussin pitää saada korkata juhlan kunniaksi ja Sofialla ei ole korttia. No, ehkäpä maltan odottaa laivalle asti. Ja maistuu varmasti buffetkin paremmalta selvinpäin :P

PS. HUOMENNA ON TJ0!!! WUHUUUU<3

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Viimeinen inttileskiviikonloppu!

Tämän postauksen piti tulla jo eilen, mutta se olikin jäänyt roikkumaan luonnoksiin....

Kuinka uskomaton ajatus: tämä oli Jussin vihoviimeinen viikonloppuloma armeijasta, seuraavalla kerralla hän jääkin vähän pidemmälle vapaalle sieltä! Olen niin innoissani ja peloissani ja paniikissa ja onnellinen ja ja.. etten oikein tiedä mitä ajattelisin :D Kerrankin tuntui hienolta ajaa Niinisalosta Poriin jätettyäni Jussin kassulle! Se oli viimeinen kerta, kun ajan tuota kamalan tylsää ja pitkästyttävää tietä sunnuntai-iltana pimeässä yksikseni! Ja aamuja olisi jäljellä sellaiset kolme.


Matkalla rupesin miettimään, että Jussin armeijan ansiosta minähän olen oppinut ajamaan autoa! Ennen se olin minä, joka istuin lähes poikkeuksetta apukuskin penkissä fiilistelemässä musiikkia tai tekemässä jotain muuta yhtä hyödyllistä. Kun Jussi läksi armeijaan, minun oli vain ihan pakko ruveta itse ajamaan sinne sun tänne. Pelkkää Pori-Niinisalo-Pori väliä olen laskelmieni mukaan ajanut (tai istunut kyydissä jos Jussi on ajanut) 8520km! Eli 71 kertaa edestakasin lomille haku-, lomilta paluu- tai sotkureissuja.. Siinä on meinaa tullut vietettyä autossa muutama piiitkä ja tylsä tunti. Mitä nuo reilut 8500 kilsaa ovat opettaneet?:
- Vakionopeudensäädin on yksi maailmankaikkeuden kätevimmistä keksinnöistä
- Peura voi loikata tielle myös keskellä kirkasta päivää (minä kun luulin, että ne pomppivat vain ilta-/aamuhämärissä..)
- Ilman valoja ajavaa vastaantulijaa ei tosiaankaan huomaa kuin metrin päästä jos on vähänkään hämärä. Tuon tajuttuani, en ole uskaltanu paljoakaan ohitella. Edes niitä 40km/h ajavia traktoreita :D
- Rattiin voi torkahtaa vaikka miettisikin kokoajan "en mä nukahda, en mä nukahda". Kiitos energiajuoman keksijälle! Olet pelastanut useamman sotkureissuni.
- RadioSuomiPopilla soi aina sunnuntaisin klo 21.30-22.00 välillä Erinin ja sen toisen muikkelin siskobiisi.

Ja sitten takaisin kuluneeseen viikonloppuun! Jussi tuli lomille tosiaankin vasta lauantaina klo 9.30. Oltiin sovittu, että hän tulee tupakaverinsa kyydissä, jotta minä saan nukkua rauhassa. Tottakai heräsin kahdeksan jälkeen enkä saanut enää unta... Erittäin harvinaista meikäläiselle! Lauantaina kerettiin käymään kaupassa ja kirppareilla (siitä lisää myöhemmin) sekä Sofian luona kahvittelemassa ja Noormarkussa viettämässä iltaa. Sunnuntaina heräsin pelkät koirat seuranani ja hetken aikaa piti mietiskellä, että Jussinhan piti kyllä olla kotona, muttei herraa missään näy. Äijä oli nukahtanut sohvalle ja "korvaukseksi" siitä sain aamiaisen sänkyyn! Ei huono diili ;)


Reippaina nuorina oltiin klo 12 Kirjurissa koiralenkillä ja kyllä oli taas niin ihana keli! Harmi vain, että koiria ei meidän lisäksi lenkillä ollut kuin kolme. Silti Vila sai taas kunnon rähinät pystyyn.. Voi sitä häpeän määrää, kun neiti haukkuu kaikelle ja kokoajan.. Lenkin jälkeen jätettiin koirat toipumaan kotiin ja lähdettiin kaupoille. Seppälästä ostin vähän kaikenlaista:
Ihan törkeen hienot tennarit! Nämä maksoivat 15€ ja sataan kertaan harkitsin, ostanko vai en. Toisaalta en halunnut törsäillä, mutta toisaalta noille tulee kyllä käyttöä kesällä, kun edelliset tennarit ovat lähes puhkikulutetut. Lopulta päädyin siihen lopputulokseen, että armeijakuosiset tennarit ovat ihan must jo lähestyvän TJ0:nkin takia!



Lisäksi kosketusnäytön käyttöön tarkoitetut sormikkaat (ALE 2€) ja villasukat (ALE 3€).


Pikkasen haikein mielin jouduin hyväksymään sen tosiasian, että tämä oli luultavasti viimeinen kerta, kun näen Jussin tuossa armeijan ihanassa asussa. Sydämeni itkee verta, mutta pakko kai se on vain hyväksyä, ei auta muu.. Jussi kyllä vakuutti, ettei hänelle ainakaan tule ikävä tuota pukua :D
Kuvassa myös se tekemäni inttikangaskassi! Yllätyin, kun Jussi suostui ottamaan sen mukaansa, kun hänen kaikki siviilikamppeensa eivät mahtuneetkaan isoon kassiin. Ajattelin, että hän pitää räpellystäni ihan nolona ja sulloo sen kaapinperukoille maatumaan.
Viimeinen lomiltapaluu ever:


Viimeinen "sotapoika ja inttileski"-kuva.. Haikeaa :D (ja meikäläinen ilman meikkiä näin sunnuntain kunniaksi :| )


Jussi pisti hetki sitten viestiä, että hän oli laittanut yöpaidaksi päälleen sen tekemäni "OHI ON 255"-paidan (, jonka annoinkin pikkasen etuajassa, koska olen malttamaton). Tupakaverit olivat kuulemma olleet kateudesta vihreitä ja tahtoneet samanlaiset :D Kyllähän se sydäntä lämmittää, kun parikymppiset miehenalut ovat kateellisia Jussille jostain minun tekemästäni!

Nyt voisi ehkäpä siirtyä unille, kun huomenna alkaa terveyskeskusharjoittelu ja minua jännittää ihan tuhottomasti jo pelkästään se nukunko pommiin, löydänkö perille, osaanko mitään ja ylipäänsä selviänkö viiden viikon harjoittelusta edes hengissä... Onneksi illalla pääsee taas ratsastamaan!

perjantai 15. maaliskuuta 2013

semmonen ihan lievä ketutus

Perjantai vihdoinkin! Tämä viikko on ollut kyllä niin syvältä sieltä jostain, että nyt pelkkää rentoutumista ja oleskelua täynnä oleva viikonloppu tekee enemmän kuin terää. Tänä aamuna kysyin kaverilta, voiko v*tutukseen kuolla. Kuulemma ei voi, vaikka välillä tuntuu toiselta!
Katsaus menneeseen viikkoon:

MA: Jussi lähtee aamuvarhain leikkimään sotaa johonkin keskelle metsää, eli hän on koko viikon käytännössä tavoittelemattomissa. Lisäksi joudun perumaan viikon huippuhetken eli ratsastustunnin, koska lukkariin on merkitty koulua klo 18 saakka. Päästään kuitenkin jo kolmen jälkeen eli olisin vallan hyvin kerennyt hevostelemaan.
TI: Kaikin puolin valmiiksi suunniteltu, varattu ja maksettu TJ0-risteily meneekin ihan plörinäksi eikä itseäni enää edes huvita lähteä sinne.
KE: Jään ilman syksyn harjoittelupaikkaa.
TO: Selviää, että minun on mahdotonta päästä pääkaupunkiseudulle harjoitteluun, koska kaikki heidän paikkansa ovat varattu oman alueen opiskelijoille.
PE: Saan aamulla viestiä, että meitä ei hyväksytty vuokralaisiksi unelmieni asuntoon. Syy: koira. Ok, onhan se ihan ymmärrettävää, että pari vuotta sitten pintaremontoituun asuntoon ei haluta koiria, mutta sitä en käsitä, millä tavalla edellisen asukkaan koira on minun koiriani parempi asukas? Kävi nimittäin erittäin selväksi eilen, kun olin asuntoa katsomassa, että nykyisellä asukkalla on koira.. Se oliki varmaan joku viiden tonnin rotukoira :D No, eipä tartte maksaa itseään kipeäksi vuokrasta eikä myöskään oppia vielä pesemään itse pyykkiä.. Käy mulle!

Voisin ristiä tämän viikon viralliseksi v*tutusviikoksi, aamen.

ps. Jussi tulee huomenna klo 9 kotiiiiin! Ainoa syyni jaksaa tätä olotilaa :D

pps. Tehtiin äitin kanssa eilen kesäkeittoa! Ja ulkona on 10 astetta pakkasta ja kolmen metrin lumikinokset :D Mutta mitäpä sille voi, kun tekee mieli kesäkeittoa keskellä talvea? Harmi vain, että pakastekukkakaalista tehtynä keitosta ei tullut niin maukasta. Tarpeeksi hyvää siitä kuitenkin tuli, nomonom!

Easyfit Pori

Minä olen niin totaalinen tumpelo kaikessa, mikä liittyy vähänkään urheilemiseen. Siitä huolimatta ajattelin vähän kertoa tiistaisesta tutustumisestani Porin Easyfit-kuntosalille.


Henkiseksi tuekseni sekä personal trainerikseni nappasin mukaani Sofian, joka on siis huomattavan paljon enemmän perehtynyt tuohon kuntoilun maailmaan. Hän on jo käynyt monta vuotta salilla aktiivisesti ja tietämys on juurikin sen mukaista!

Porin Easyfit sijaitsee Vaakuna-hotellin yläkerrassa ihan ydinkeskustassa (huonompi juttu, kun tulee autolla! Kaikki parkkipaikat maksaa..). Respa on auki vain muutaman tunnin muutamana päivänä viikossa ja siksi pitikin suunnitella uusi tutustumiskäynti viime viikkoisen pieleen menneen tilalle. Tällä kertaa respassa tosiaankin oli joku ja saatiin lupa ilmaiseen tutustumiskertaan.

Minä olin ihan totaalisen kujalla ja tuijotin monttu auki kaikkia niitä vempeleitä. Olin kyllä kuvitellut paikan olevan isompi.. Tilat olivat melko ahtaat ja laitteita oli minun mielestäni aika niukasti. Lisäksi halpa hinta (30€/kk) tarkoittaa sitä, että mesta on nuorten suosiossa eli puolet muista kävijöistä on entuudestaan tuttuja, samasta koulusta tai joskus olleet samassa koulussa.. Minä kun kuntoilisin niin paljon mielummin ventovieraiden seurassa!

Sofia näytti minulle kaikkien eri laitteiden toiminnan ja opasti käyttämään niitä oikein. Onneksi en tainnut olla ainoa totaalisesti kujalla oleva: muutama n. 15v jätkä vain haahuili ja kulki ympäriinsä tekemättä mitään :D Kuntosalin lisäksi Easyfitissä on mahdollisuus myös osallistua virtuaaliryhmätunneille sekä virtuaalispiningiin! Niitä ei ruvettu kokeilemaan, mutta melko mielenkiintoiseltahan se kuulostaa, että spinningtunnin saa pyörimään vaikka keskellä yötä jos silloin sattuu huvittamaan polkeminen.

Summa summarum: kuukausimaksuun nähden mesta oli mielestäni melko jees. Opiskelijan budjetilla en edes harkitsisi maksavani 70€/kk salikortista, joten on vain tyydyttävä tähän vaihtoehtoon. Itse aion ehdottomasti käydä siellä toistekkin (eli hankkia jäsenyyden) mikäli saan Sofian ylipuhuttua mukaani: en pärjää niiden kamalien vempaimien kanssa yksin! Ja Jussi taitaa olla ihan yhtä kujalla näissä jutuissa kuin minä!

torstai 14. maaliskuuta 2013

Pikkuinen koiranneule

Kunnostauduin taas pikkaisen ompelurintamalla ja surautin valmiiksi jo iät sitten lupaamani koiranneuleen. Tämä pieni vaate on menossa Minkan chihuahuaneidille Rhealle, joten valitsin oikean väristä resoriakin hihoihin ja helmaan (pinkkiiiiii!). Ratitallahan on tälläinen samanlainen, ja nämä on tehty Kontista ostetun villapaidan hihoista. Hiharesoria sai kätevästi hyödynnettyä kauluksena!


Pikainen surautushan tämä vain oli, mutta se vaati sen päätöksen, että nyt teen sen valmiiksi. Pikkasen jännitti, onko koko sopiva ja olihan se! Ehkä inan jäi lyhyeksi selältä, mutta tämä voikin olla sellainen paitamallinen ;)


En tiedä uskallanko edes sanoa, kun tuntuu, että tällä viikolla kaikki hehkuttamani asiat ovatkin menneet totaalisesti mönkään ja päin mäntyä.. Mutta mutta.. Pistin tänään asuntohakemuksen menemään! Huomenna selviää kelpuutetaanko meidän koirineen asukkaiksi siihen aivan ihanaan asuntoon, jota kävin kaverini kanssa tänään katsomassa. Olisi kyllä niin luxusta päästä 2010 vuonna täysin pintaremontoituun kämppään asumaan! Sehän on kuin uusi, astianpesukoneineen ja sälekaihtimineen (ja kylppärin lattialämmitys ja pesukoneliitäntä ja ihanat helmiäistapetit ja laminaattilattiat ja ja ja)! Hihihihihi, minun tuurillani meidän hakemus on kylläkin jo käynyt silppurin kautta :D

Tarroja, koiria ja imuri

Tarroja! Niitä tuntuu nyt ilmestyvän joka raosta. Perjantaina ostettiin muutama oikein erityisen hieno tarra sotkusta. Harmi vain, ettei noita saanut uusilla palvelusajoilla (eli 255), oli siis pakko tyytyä tuohon perinteiseen 270:een. Tuo pitkulainen "matkalla siviiliin" on niin satavarmasti Audin takalasissa 20.3! :D


Kirpparilta hamstrasin taas vähän varastoon niitä aiemminkin ostamiani Muumi-tarroja. Kahden arkin paketti maksoi 0,6€.. Niin edullisia, että nappasin 5 pakettia mukaani! Kuvassa myös Jussin löydöt, eli Saw-dvd ja Terminator-bluray.


Ja vielä vähän lisää tarroja ostin tänään Tiimarista! Minka vinkkasi, että siellä on askartelutarvikkeita -70% ja koska askartelutarvikkeita ei ole koskaan liikaa eikä niitä voi normaalihintaan ostaa ajautumatta konkurssiin, hetki oli juurikin sopiva törsätä synttärilahjaksi saamani Tiimarin 10€-lahjakortti. Koko läjä askartelukamaa maksoi yhteensä 9,3€! Tuossa on siis 5x5kpl 2-osaisia korttipohjia, 4 pussia sydänstrasseja, pari glitterkartonkia, paketti tummansinisiä kiiltäviä kartonkeja ja kolme arkillista tarroja. Normaalihinnaltaan nämä olisivat olleet n. 30€! Nyt on taas välineitä, joilla askarrella, jes!


Glitteriiiii!


Vielä muutama koirakuva viikonlopun varrelta:



Valto maisteli vähän lumihankia, nomnom. Herran ajatuksena on varmaan edistää kesän tuloa syömällä kaikki lumet pois maasta ;)


Koirien lisäksi meitä ilahdutti viikonloppuna tuollainen keltainen kiva pömpeli! En koskaan anna itselleni anteeksi sitä virhettä, että menin joskus moittimaan Jussin isän ostamaa höyryimuria turhaksi ostokseksi! Tuon kätevämpää vehjettä ei vain ole, kun ottaa huomioon sellaisen pienen tosiasian, että taloudessa asuu pissavammainen koira.. Nyt on taas sohva puhdas eikä haise koko olkkari ummehtuneelta pissalta. Jussi lupasi tehdä tuon imurin kanssa oikein kunnon suursiivouksen kotiuduttuaan.. Uskallanko edes uskoa? :D


Ratita on söpö! Se ei varmaan tullut kenellekkään yllätyksenä ;)


Tämä on nyt 3. ajastamani postaus tälle illalle.. Innostuin oikein toden teolla bloggailemaan :D

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Harjoitteluharmitus ja inttikangaskassi

Joopajoo... Jäinpä sitten ilman ensi syksyn harjoittelupaikka. Harmittaako? No ehkä piirun verran.

Tavoitteenani oli päästä Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle. Se olisi ollut varmasti ihan unelmamesta suorittaa harjoittelu, kun aikeissanihan on jatkaa sairaanhoitajapätevyyden jälkeen kätilöksi. Päivystin tunnin koneella harjoittelupaikkojen varaamiseen tarkoitetulla sivustolla, Jobstepissä. Viimeiset 5 minuuttia klikkailin päivitysnappia sekunnin välein ja syke hakkasi 120 (kyllä vain, minulla oli oikeasti sykemittari ihan tutkimusmielessä :D). Kello löi tasan 18.00, minulla meni pari sekuntia klikata oikeat viikot listalta ja mitäpä sitten? "Valitsemasi viikot ovat jo täynnä". FUUUUUUUCK!

En käsitä, miten joku kerkesi ennen? Tai miten 3 ihmistä oli kerennyt nopeammin? Eikä meitä siis kovin montaa ole samoille viikoille varaamassa lastenhoitotyön harjoittelua, ehkä 15. Se v*tutuksen määrä oli ihan sanoinkuvaamaton, teki vain mieli ruveta itkemään ja soittaa Jussille. Onneksi todellisuus palasi äkkiä, tajusin Jussin olevan metsässä kännykän tavoittelemattomissa ja rupesin selvittelemään tätä asiaa. Minun on vain yksinkertaisesti PAKKO saada jostain harjoittelupaikka, muuten joudun viideksi viikoksi päiväkotiin ja se olisi kyllä meikäläisen loppu! Olin kaksi viikkoa TET-harjoittelussa päiväkodissa.. Ne olivat melko hirveät kaksi viikkoa. Nyt tavoitteenani olisi päästä pääkaupunkiseudulle jollekkin lasten-/vastasyntyneiden osastolle harjoittelijaksi. Ihan mikä vain osasto kelpaisi.. Olen totaalisen epätoivoinen!

Tämä päivä on muutenki ollut ihan karsea. Risteilysuunnitelmat muuttuivat täysin. Taisin olla koko jutusta aivan liian innoissani, koska vain minun tuurillani kaikki menee mönkään jos on jotain kivaa luvassa. Risteily on ollut mielessäni kovasti ja olen ollut siitä todella riemuissani, en ole ennen ollut laivalla ilman "huoltajia" (eli viimeksi olin melkein 3v sitten Jussin porukoiden kanssa, sitä ennen isin ja hänen vaimonsa + lapsien kanssa ja vielä siitäkin taaksepäin äitin kanssa) ja ajatus TJ0:n juhlimisesta hyvällä meiningillä sekä laivan buffetista vain oli ihan huippukiva. Nyt tilanne on se, että joudunkin lähtemään sinne Jussin kanssa kaksin (mukaan lupautunut kolmas henkilö päättikin levauttaa. Ja sekin piti tietenkin tehdä vasta sitten, kun olin laittanut varauksen menemään ja koko reissu oli maksettu. Melko reilua? Jep!). Eihän siinä tietenkään mitään muuten olisi, mutta Jussin juhliessa SPOL-kavereidensa kanssa, olen melko syrjäytynyt. Ja pelkään, että Jussia pilkataan siitä, että hän toi tyttösystävänsä risteilylle mukaan. Muutenhan voisin jättää menemättä ja vain pakottaa Jussin menemään yksin (sitä hän ei kyllä haluaisi tehdä. TJ0 on kuulemma myös minun juhlaani, olenhan odottanut 8,5kk). Ongelmana on etukäteen maksettu buffet, arvo 32€. Tuo on jo sen verran iso raha, että menen mieluiten laivalle vain syömään ja nukkumaan hyttiin kuin jätän maksetun buffetlipun käyttämättä.. Saaneen vielä korostaa: en itse halunnut ängetä Jussin risteilylle mukaan. Hän itse pyysi, että tulisin messiin ja mitäpä minä voin siinä kohtaa tehdä muuta kuin suostua..?

Postauksen alkuperäinen aihe oli tänään ompelemani kangaskassi. Koulusta tullessani olin niin mieli maassa, että päätin taas vähän ommella ja askarrella. Ajatus kangaskassiin tuli viime yönä, jostain ihan randomisti se vain loikkasi päähäni. Elikkä kangaskassi, jossa on painatuksena Jussin inttiosoite!


Kirjaimet ovat painettu leimasimille jokainen yksitellen. Meinasi mennä hermo tuon "tykistöprikaatin" Y:n kohdalla :D Sinnikkäästi silti jaksoin töpötellä kangasväriä ja painaa kirjaimia kirjaimien perään. Pikkaisen vinksahtaneethan noista riveistä tuli, mutta jotenkin se tuntui sopivan tuohon inttimeininkiin (vaikka siellähän kaikki on niin prikulleen särmää!). Kahvat ovat maastokuosisella kankaalla päälystettyä paksua nylon-nauhaa. Ovat todella tukevat kädessä ja toivon mukaan myös kestävät!

Kankaanksi valitsin tuollaista äijämäistä Ikean paksua canvasta. Vuorina on tavallinen luonnonvalkoinen puuvillakassi. Toivottavasti tämä on tarpeeksi äijä, että Jussi kehtaisi myös käyttää tätä :)


Suunnitelmissa oli tehdä muitakin ompelujuttuja, mutta nyt on sellainen olo, että voisin vain kaivautua peiton alle ja olla siellä lauantaihin saakka, jolloin Jussi tulee lomille.. Todella piinaava viikko ollut, kun Jussilta on tullut viestejä kerran vuorokaudessa.. Olen tottunut siihen, että viestejä tulee ainakin aamulla, lounaalla ja sitten illalla.. Viikko enää tätä shaibaa ja sitten ohi on, luojan kiitos!

ps. huomenna menen katsomaan yhtä kaksiota! Siellä olisi astianpesukone ja pyykinpesukoneliitäntä! Vuokra on kyllä tämänhetkiseen verrattuna +100€, mutta kaipa tässä kituuttelemalla selvitään :D Onneksi kaverini lupasi tulla mukaani korvaamaan Jussia :P