Olisin luullut, että viime yön hieman lyhyehköksi jääneet yöunet (2h) ja melko rankka ratsastustunti olisivat tehneet työnsä ja nukkumatti olisi käynyt tätäkin kautta kerrankin ajoissa. Väärässä olin, taas!
Niin miljoona asiaa pörrää taas päässä ympyrää. Päälimmäisenä se tunne, kun tekisi mieli kailottaa koko maailmalle omat ajatuksensa erinäisistä asioista, muttei vaan voi. Totuus kun ei aina ole niin kovin mustavalkoinen. Voi kunpa minunkin näkökulmaani joku tulisi joskus kysäisemään..
Tämä kiukku pitänee varmaan käydä purkamassa pieneen lenkkiin ettei taas mene ihan aamuyöhön asti asioita pohdiskellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti