perjantai 13. joulukuuta 2013

Kiedottu kaktus, eiku koira

Neuvolan LENE-tehtävissä (en nyt muista oliko se 4- vai 5-vuotisLENEssä) on yksi osuus, jossa lapsen tarvitsee toistaa neuvolatädin sanomat kimurantit lauserakenteet. Yksi niistä on "Se ei sentään ollut kiedottu kaktus", ja tuo tulee joka kerta mieleeni, kun katselen tuota meidän kiedottua koiraamme...


Vila on aina näyttänyt melko häröltä tuossa valjas+jarrupala-systeemissään. Mutta kun siihen lisää vielä toisella taluttimella varustetun vedonestokuonopannan ja vyötären ympäri hihnalla kiinitettävän talvimanttelin... Lopputulos on jotain koomisuuden ja järkyttävyyden välimaastosta.

Kuvassa Vilalla on siis valjaat (koska kaulapanta ei pysy kaulassa vaan sujahtaa pään yli vaikka olisi kuinka kireällä), valjaiden jarrupala (koska valjaatkin sujahtavat yksinään pois koiran päältä), talvimanttelin pistolukollinen kiinnityshihna ja kaiken kukkuraksi vielä tuo FB:n Vaihtoringistä vitosella ostamani Haltin vedonestokuonopanta, johon joutuu laittamaan varmuuden vuoksi oman talutinhihnansa (Vila sujahtaa kaikesta, en uskalla luottaa tuohon kuonopantaan). Mitä hyötyä tästä kaikesta kietomisesta sitten on? No, koira ei vedä, se ei karkaa ja sillä ei ole kylmä.. Eikä sitä itseään edes tunnu haittaavan! :D

2 kommenttia:

  1. Oletko kokeillut Vilalle vedonestovaljaita? Ne eivät rasita koiran niskaa ja ovat myös toimivat, koska kääntävät koiran kulkusuunnan sen vetäessä. Osaisit varmasti tehdä itse ja saisit niihin jarrupalan, joten voisit jättää yhden komponentin huoletta pois ja koiralla olisi mukavammat oltavat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ole kuullutkaan moisista ennen! Olisi takuulla parempi vaihtoehto kuin tuo hässäkkä.. :D Pitänee selvitellä asiaa, kiitos vinkistä :)

      Poista