Omaksi yllätyksekseni läpäsin inssin ekalla yrityksellä (kuten myös teorian). Olen koko autokoulu-urani ajan pitänyt itseäni todella kehnona kuskina. Ilmeisesti en siis sellainen ole (vaikka teinki pari virhettä inssissä, mutta setä oli onneksi leppoisalla päällä eikä rankaissut leimaamalla "HYLÄTTY":ä otsaani).
Jussi suostui heti lähtemään "apukuskikseni" ja pääsin liikenteen sekaan, ekaa kertaa omalla vastuullani (noh, mopollahan siellä tuli ajeltua. Osaamatta liikennesääntöjä yms..). Jussilta tuli ihan hyvää palautetta koskien ajamistani. Sofian mielipide, "se auto ihan pomppi ku ajoit tänne päin". Edelleenkin ihmettelen miten olen saanut auton pomppimaan..
Toivon itselleni turvallisia kilometrejä, josko uskaltaisin joskus parin vuoden päästä lähteä liikenteeseen ilman automaattista, tilanteen tasalla ja aina uusimmalla päivityksellä varustettua Jussiani.
Paljon onnea kortista!:)
VastaaPoistaItse en myöskään uskaltanut ajella yksin ekaan pariin kuukauteen, aina piti olla poikaystävä kyydissä.
Sitten kun ekan kerran uskaltauduin ajamaan yksin, niin se oli ihan KAMALAA!:D
Mutta ei siinä kauaa mennyt että tottu siihen, ja huomas kuinka kivaa se yksin ajaminen onkaan!
Nyt mulla on ollut kortti 4vuotta, ja edelleen se yksin ajelu on niiiiin ihanaa!
Ja nykyään ärsyttää jos siinä vieressä joku istuu urputtamassa:D