tiistai 23. lokakuuta 2012

Elämäni Aakkoset

Kaverini käytti tylsän "hoitotyön prosessit ja systemaattinen kirjaaminen"-luennon hyväkseen tekemällä englannin läksyjä. Tehtävänantona oli "My life from A to Z" ja siitä minulle tuli ajatus Elämäni Aakkoset-postauksesta. Ideana on siis keksiä jokaiselle kirjaimelle jokin sana, joka liittyy jollain tavalla omaan elämään. Ja lopuksi täytyy tietenkin haastaa muita blogisteja mukaan.
Erityisen hankalat kirjaimet on sallittu skipata :)

Armeija. Iso osa tämänhetkistä elämää, ehkä hieman liiankin iso. Ikävä syö ison osan jaksamisesta ja vaikka, kuinka minulle vakuuteltiin "eka kuukausi on kamala, sitten helpottaa" niin päinvastoin on käynyt. Inttileskiaamuja on vielä 148 ja kaipa ne on kestettävä, kun muutakaan ei voi tehdä. Kokemus kasvattaa - vai miten se meni?

Bryssel. Toinen kotimaani, jossa olen asunut yli puolet elämästäni. Käten jäi muistot ja ranskankieli.

C-vitamiini. Lidlin c-vitamiini poretabletin, nam! Tälläkin hetkellä juon sellaista. Syön varsin epäterveellisesti ja hedelmiä en kuluta oikeastaan lainkaan, eli pitäähän se C-vitamiini jostain saada.

Desinfiointi. On muuten tullut tutuksi! Koulussa asiaa painotetaan kokoajan, jatkuvasti ja tauotta. Jussi sen sijaan pelkää, että minusta tulee bakteerifriikki... Sen kun näkis! :D

Espoo. Syntymäkaupunkini ja tällä hetkellä isi asuu siellä. Kävisin niin mielelläni useammin siellä suunnilla, kunhan vain kerkeisi!

Facebook. Sinänsä vaikuttanut aika suuresti elämääni, sillä ilman naamakirjaa me tuskin oltaisiin Jussin kanssa koskaan tutustuttu. Roikun facessa kaikki illat jutellen kavereille ja lueskellen mm. ompeluelämää- ja Espanjan katukoirien-ryhmiä.

Google. Tuo arjen pelastaja! Vastoin ohjeita saatan käyttää googlea myös koulujutuissa, hups. Ehkä kätevintä, mitä maa päällään kantaa.

Hermoromahdus. Pienetkin asiat voivat saada minut täysin tolaltani ja yleensä silloin iskee hermoromahdus. Varsinkin nyt, kun ei ole Jussia kertomassa, kuinka mitättömistä asioista saatan ahdistua ihan valtavasti.

Isosiskot. Olen onnellinen, että minulla on kaksi ihanaa isosiskoa. Voin aina luottaa siihen, että he pitävät puoliani tiukan paikan tullen ja heistä on aina seuraa jos tuntuu yksinäiseltä.

Jussi. Tarvitseeko edes kertoa? Ihana ihminen, joka jaksaa minua kaikista hermostumisista ja hepuleistani huolimatta.

Kirpputorit. Kirppisrottailu on ihan mahtavaa!

Latina. Hyi... Kehonosien nimet latinaksi, ne eivät vain tartu minun aivooni! Olen pulassa..

Minuuttipuurot. Joka aamu joudun syömään sitä samaa ällöttävää liisterimössöä, jonka pelkkä ajatteleminenkin jo etoo. Yök.

Nukkuminen. On melko mukavaa! Minua on aina sanottu aamu-uniseksi, mutta Jussin inttiinlähdön jälkeen en ole nukkunut yhtenäkään aamuna pommiin! Olen melko ylpeä itsestäni.

Ompelu. Rakas harrastus. Mikä sen hienompaa kuin inspiksen vietävänä saada jotain kivaa aikaiseksi?

Pori. Kotikaupunki. Ihan mahti mesta, enkä tahdo koskaan muuttaa täältä pois!

Qwerty-näppäimistä. Sattuneesta syystä näpyttelen valtavasti tekstiä kännykällä ja kyllä tuollainen qwerty-näppis on kätevä!

Ratita. Suloinen pieni Rattis. Todellinen ihannekoira. Joka ilta ennen kuin sammutan valot katselen hetken aikaa nukkuvaa Ratitaa ja tiedän, että ollaan muutettu sen koiran elämä niin paljon parempaan suuntaan. Kesti hetken ennen kuin todella tajusin, että tuo taitaa olla maailman ihanin koira.

Sairaanhoitaja. Tuleva ammattini (toivon mukaan).

Talvi. Lempivuodenaikani! Pimeys on kivaa, kylmyys ei niinkään. Lumi on ihanaa, liukkaus hieman pelottavaa. Mutta mikä tärkeintä: ei ole itikoita!

Unohtelu. Unohtaisin varmaan päänikin jonnekkin jos se ei olisi hartioissa kiinni. Eilen unohdin kotiavaimet kotiin. Tänään jäi kännykkä ja lompakko äitille. Tavarat vain jäävät ja katoilevat, ärsyttävää.

Vila. Ihana koiruus, joka pienistä ongelmista huolimatta tuo paljon iloa elämääni. En edes muista, koska olen ollut niin innoissani kuin eilen, kun ohitusharjoitukset menivät Vilalta niin putkeen. Vila on opettanut minua varmasti enemmän kuin minä sitä. Pahoista tavoistaan huolimatta en tule ikinä katumaan tuon koiran ottamista, kuuluhan se meidän perheeseen!

Ylläs. Jussin porukoiden mökki sijaitsee Ylläksen lähellä ja siellä pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa Lapin ihmeellisyyden. Muisteltiin juuri viime viikolla Jussin kanssa, kuinka mukavaa meillä aina on Lapissa: saa rentoutua, ulkoilla, syödä hyvin ja levätä. Valitettavasti Ylläs tuo minulle myös mieleen elämäni karseimman poskiontelotulehduksen ja hiihtämisen aiheuttaman itkupotkuraivarin. Hiihtäminen ei ollut meikäläisen juttu sitten yhtään!

Äiti. Äiti on tärkeä, häneen voi luottaa ja tiedän, että oli huoleni mikä tahansa, saan siihen varmasti vastauksen tai ainakin tukea. En voisi kuvitella asuvani kaukana äitistä, tämä kilometrin etäisyyskin tuntuu välillä turhan pitkältä.

Ötökät. Inhoan. Paljon. Saatan saada paniikkikohtauksen ampiaisesta. Ötökät pilaavat kesäni..

Sitten minä haastan muutaman blogin tekemään omat elämänsä aakkoset!:

http://drown-in-my-world.blogspot.fi/
http://kirkupollo.blogspot.fi/
http://mmilya.blogspot.fi/
http://nappineulat.blogspot.fi/
http://cute-life-v.blogspot.fi/

1 kommentti:

  1. Kiitos haasteesta! :) Vastaan siihen viikon kuluessa! :)

    VastaaPoista