I love my hair!

Näiden perjantaina otettujen kuvien myötä haluaisin sanoa yhden asian: kiitos äiti-rakas, kun et antanut minun leikkauttaa hiuksiani edes teinivuosieni "mutku kaikille muillakin on pätkitty tukka"-kiukuttelujeni painostuksessa!

Suurimman osan ajastahan kiroan syvimpään helvettiin tuota aina tiellä olevaa staattista hiuspehkoani, joka jää aivan liian usein mm. auton oven väliin. Mutta välillä tulee sekin hetki, kun on vain pakko todeta, että rakastan näitä hiuksia! Ilman pitkiä hiuksiani en edes olisi minä, joten tuskinpa ihan lähiaikoina tulen tästä takkumagneetistani luopumaan (paitsi jos inttiin pääsisin, joutuisin kyllä lyhentämään, mutta se on sen ajan murhe..).

I love my hair! Sanokaa mun sanoneen, kun huomenaamulla taas taistelen tämän pehkoni kanssa :D