lauantai 29. syyskuuta 2012

Minä 10 vuotta sitten...

Bongasin tälläisen kivan postausidean ja onhan se nyt pakko apinoida heti ensitilassa ;)

Eli mitä minä tein...

… 10 vuotta sitten:

Olin 8-vuotias. Asuttiin vielä koko perhe Belgiassa ja olin kolmannella neljännellä (onneksi isi osasi laskea vähän paremmin kuin minä :). Elämä oli huoletonta enkä tainnut ymmärtää oikein mistään mitään. Enpä kyllä pahemmin muista noin kaukaisia asioita enää.


… 5 vuotta sitten:

13-vuotias ja kasiluokkalainen. Olin hyvä oppilas, keskiarvo hipoi melkein kymppiä. Inhosin kuitenkin käydä koulussa, koska olin koulukiusattu. Enpä edelleenkään oikein tiedä, mitä mahdoin tehdä väärin, kun minua aina pilkattiin ja nälvittiin. Se oli rasittavaa ja ärsyttävää. Taisinpa seuraavana kesänä päästä ripiltä. Rippileiri oli elämäni karseimpia kokemuksia: 11 hengen huoneet, lattialla nukkumista, älyttömän tylsiä oppitunteja, ulosmenemiskielto, koulun pahin koulukiusaaja samalla riparilla.. Hyi! Kaipa tuolloin oli jotain hyviäkin asioita, en vain satu muistamaan niitä juuri nyt :D


... 3 vuotta sitten:

15-vuotias tuore lukiolainen. Pääsin samaan lukioon lähes kaikkien kavereideni kanssa, mutta pian huomasin etten siltikään kuulunut mihinkään varsinaiseen kaveriporukkaan. Onneksi tutustuin Anniin ensimmäisellä fysiikan tunnilla! Lukion ensimmäinen vuosi meni opiskelujen suhteen lepposasti. Puolisen vuotta lukion alkamisesta joku ihan outo Jussi laittoi facebookissa viestiä ja päädyttiin juttelemaan niitä näitä. Juteltiin useita kuukausia pelkästään netin kautta ennen kuin suostuin tapaamaan kasvokkain. Eipä siinä kovinkaan montaa viikkoa tapailtu, kun alettiin seurustelemaan.


 ... 2 vuotta sitten:

Pari vuotta sitten muutin pois kotoa yksiöön. Alku oli aika kamalaa, mutta onneksi Jussi oli paljon kuvioissa mukana ja auttoi kaikessa mahdollisessa. Enhän minä osannut mitään tehdä, eikä kyllä osannut Jussikaan. Käytiin siis yhteistuumin vähän turhan usein syömässä heseä ja mäkkiä. En edelleenkään osaa tehdä ruokaa. Sain tuolloin myös ensimmäisen varsinaisen työpaikkani puhelinhaastattelijana. Karsee duuni! Ei enää ikinä!


... vuosi sitten:

Jossain kohtaa tajuttiin, että Jussi jo lähes asuu minun luonani ja yksiö alkoi käymään turhan pieneksi. Pakattiin siis kamat laatikkoon ja muutettiin toiselle puolelle tietä kaksioon. Tämä asunto on kyllä todellinen löytö ja viihdyn tässä hyvin. Aloitettiin lukion viimeinen vuosi ja päntättiin (tai "päntättiin..") yo-kirjoituksiin. Pääsin lasten liikuntakerhon apuohjaajaksi. Työ oli ihan mahtavaa, olisin mielelläni jatkanut siellä, mutta aikataulut tulivat vastaan.


... kuluneena vuonna:

Lukio loppui ja kirjoitin ylioppilaaksi. Hommattiin koira ja sitten toinenkin. Pääsin kotisiivousfirmaan töihin (paska duuni, sekin..). Pääsin hotellisiivoojaksi (ja samaan kategoriaan tämäkin). Tein töitä ja opettelin ensimmäistä kertaa elämässäni olemaan yksin, jäin siis inttileskeksi. Aloitin uuden koulun ja välillä meinaa pää räjähtää sen kanssa. Opin, kuinka tärkeitä ihanat ystävät ovatkaan. Melkeinpä voisi sanoa, että hankin vihdoinkin elämän.


... eilen minä:

Aamulla oli ensiavun tentti. Sitten tein ATK:sta kirjallisen työn testin, jonka jälkeen päästiinkin jo koulusta. Kello ei ollut kuin 11, joten suunnaattiin koulukaverini kanssa kaupan kautta meille odottamaan, että voidaan lähteä kohti Niinisaloa hakemaan sotapoikamme lomille. Mentiin Jussin kanssa suoraan mökille, syötiin subia, löhöttiin ja katsottiin Ice Age 2. Ja kyllä vain, vaikka kuinka uhosin, etten tee mitään kouluun liittyvää mökillä, kirjoittelin silti pätkän kuurosokean kanssa viestimisestä esseetäni varten..


... tänään minä:

Heräsin vihaisena mökillä, kun Jussi oli herättyään vain laittanut telkkarin päälle ja antanut minun nukkua vielä puolitoista tuntia, vaikka meidän piti herätä aikaisin.. Onneksi ei ollut kiire minnekkään, joten mentiin mökiltä Noormarkkuun syömään ja sieltä kotiin.


... huomenna minä:

Herään (toivon mukaan..) ajoissa ja mennään kirpparille ja kaupungille. Iltapäivällä käyn tutustumassa uuteen lastenhoitopaikkaan ja illalla joudun taas viemään ukkelini viikoksi armeijaan. Viimeistelen puoliunessa vielä maanantaina palautettavan esseen.


... ylihuomenna minä:

Koulussa alkaa 2. moduuli eli opintojakso. Vasta nyt meillä alkaa kaikki varsinainen asia. Ensimmäinen moduuli oli täynnä tutustumista ynnä muuta hömppää.


... vuoden päästä minä:

Opiskelen yhä sairaanhoitajaksi ja olen edelleenkin todella kiinnostunut tulevasta ammatistani. Jussi on vihdoinkin päässyt armeijasta ja hänkin opiskelee unelma-ammattiinsa. Vila on viimein oppinut olemaan normaali koira, eikä minun tarvitse enää koskaan saada hermoromahdusta sen takia. Arki tuntuu ihanalta ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus :) Hienoa että nyt menee hienosti! :)

    VastaaPoista
  2. Nauroin tolle "Vila on viimein oppinut olemaan normaali koira, eikä minun tarvitse enää koskaan saada hermoromahdusta sen takia" :Dd mut kiva postaus idea tää!

    VastaaPoista