keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Kerrospukeutumista

Facebookin Ompeluelämää ryhmässä joku kirjoitti, että Eurokankaissa on trikoita todella edullisesti. Minulta on mennyt täysin ohi tuollainen tieto, joten heti kun eilen töistä pääsin riensin tsekkaamaan tarjontaa. Maanantaina tarjoukseen tulleet trikoot olivat tiistaihin mennessä kiitettävästi huvenneet. Olin juuri pessyt ikkunoita 4,5tuntia ja lisäksi siivonnut pari, aivot olivat sammuneet sen 20. ikkunan kohdalla, joten en jaksanut sen kummemmin edes katsoa, tarvitsisinko jotain jäljellä olevista trikoista. Vieresellä pöydällä oli kuitenkin varsin mielenkiintoinen tarjous, että aivotkin virkistyivät silmän räpäyksessä: pitsitrikoota 2,5€/m! Pakko kokeilla, kun noin halvalla saa. Ostin metrin mustaa, vaikka muitakin värejä olisi ollut miljoona. Selkeä visio heti alusta asti: pitsitoppi.
Aikaa meni ehkä 10min ja tyytyväinen olen. Saumat menivät vähän sinne tänne, mutta sehän ei tuossa näy, kun ompelee mustalla langalla. Piti ihan kaivaa sortsit vaatehuoneen syövereistä kuvaa varten. Sen sijaan naamani olisin voinut piilottaa sinne vaatteiden taakse takahyllylle, mutta onneksi Picasan pikselimössötyökalu sai tällä kertaa toimia tuon liian väsyneen ja meikittömän naamataulun piilottajana.


Yksi kerros lisää: kietaisumekko. Tehtiin Jussin ja Minkan kanssa kimppatilaus H&M:lle ja tilasin sieltä ihan kokeilun vuoksi kesämekon hintaan 3e. Sen verran edullinen yksilö, ettei olisi haitannut vaikkei se olisi sopinut minulla. Ihan kiva boonushan se oli, että mekko on tosi kiva päällä!
Olin onnistunut tilauksen yhteydessä sössimään ja näppäilemään puhelinnumeron väärin. Saatiin siis tieto, että viimeistään viime viikon perjantaina on paketti perillä, muttei hajuakaan, minne se mahtaa mennä. Mentiin ihan hakuammuntana sitten Valintatalo ja Matkahuollon pääpiste läpi, kunnes tajusin tsekata asian H&M:n netistä. Keskustan Ärrältä sitten löytyi minun mekkoni, koristetyynyt, aurinkolasit ja Jussin paita.


Ja vielä yksi vaatekerros: takki. Äiti lupasi kustantaa minulle uuden kevättakin. Sellaiselle oli tarvetta ja innoissani Tampereella moista etsiskelin. Kaikki ne harvat, joita kaupoista löytyi olivat aaaivan liian asiallisia minulle. Tämmönen lenkkareissa ja tuulihousuissa jopa kaupungilla kulkeva voi mitään bisnes-tyylistä kolttua päällensä vetää. Onneksi asioihin on aina ratkaisu nimeltään kirppari. Tumman sininen juuri sopivan epäasiallinen takki, 10€. Huivi on EK:n palalaarin kangas. Todella ohut kukkakangas maksoi 2,6€ ja sitä oli liki 3 metriä.


Eipä ole tänään mennyt oikein mikään putkeen. Henkkamaukan paketin perässä ravaamisen lisäksi kävin verotoimistossa jonottamassa aivan turhaan. Samalla tein itsestäni todellisen idiootin, kun kysyin virkailijalta "mikä ihme on tiliNAUHA?". En mä mitään nauhoja oo saanu.. On siis minun syytäni, että tämä jo keski-ikäinen virkailija menetti toivonsa nykyajan nuorisoon..
Lisäksi Jussi yllätti oikein kunnolla oma-aloitteisuudellaan. Herra halusi olla avulias ja kävi postittamassa pari pakettia sillä aikaan, kun olin töissä. Eipä hän sitten ymmärtänyt, että liki 300grammaisiin paketteihin ei voi laittaa vain yhtä postimerkkiä.. Asian kuultuani riensin postiin kysymään, saisiko ne postilaatikkoa auki, mutta ihan turhaan. Jouduin sitten varoittamaan ostajia, että lisämaksuja on takuulla tulossa. Jussille en voinut edes suuttua, hän halusi vain... auttaa.
Yksi erittäin positiivinenkin asia mahtui päivään: käytiin molemmat kirjautumassa ulos Porin suomalaisesta Yhteislyseosta. Hyvästi kökkö koulu, ei tule ikävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti