keskellä sirKUSTA

Vila on taas järjestänyt sellaisen sirkuksen, että heikoimmat tippuisivat takuulla kyydistä. Ensimmäinen ohjelmanumero sai ensi-iltansa eilen aamulla ja se oli nimeltään "kusinen sänky, osa 20". Kyllä vain, taas oli neiti mennyt tyhjentämään rakkonsa meidän sänkyyn. Tällä kertaa olin sattumalta "peitellyt" sängyn peitoilla, joten pissa ei päässyt valumaan patjaan asti. Mutta Vilahan halusi silti maksimoida tuhon määrän ja oli lorotellessaan kulkenut eteenpäin niin, että pissalätäkkö ulottui molemmille peitoille. Ja esityksen loppuhuipennuksena jompi kumpi koirista oli tallonut lätäkölle ja marssinut molempien tyynyjen päältä. Söpöä!
Olin juuri miettinyt, että lakanat voisi vaihtaa.. No, nyt ainakin tuli vaihdettua lakanat ja sain koko tämän illan rampata pesutuvassa tunkemassa täkkejä ja tyynyjä koneeseen.

Seuraavana vuorossa tulee eilisen illan esitys "sujahdan valjaista pakoon" ja sekin taitaa olla vähintään osa 20. Eilen vain tilanne meinasi ajautua vakavaksi, kun lähdin vielä pissattamaan koirat ja Vila näki pyörätiellä toisen koiran. Siitä seurasi kauhea raivokohtaus ja rimpuilu ja hupsis! Koko koira sujahti valjaistaan ja juoksi toista koiraa kohti haukkuen. Kerkesin jo hetken pelätä, että Vila syö sen toisen koiran tai vähintäänkin raatelee, mutta ei! Vila meni vain sen viereen ja räksytti ja "hyökki" muttei purrut! Onneksi, sehän tästä olisi vielä puuttunut..
Juoksin Ratitan kanssa Vilan kiinni (mm. piikkipensaan läpi), mutta karkulainen oli sitä mieltä, että katukoiran elämä on ehdottomasti hienompaa ja tämä lähti kipittelemään pyörätietä pitkin poispäin. Taisin sen verran tiukkaan sävyyn komentaa, että tuokin lanttuaivo, joka ei ikinä tottele minua, otti käskyn vastaan ja palasi räksyttämään vähintään sydänkohtauksen saaneelle koiralle. Lopulta sain napattua ihanan koirani niskavilloista kainaloon. Taisin pyytää vähintään sata kertaa toisen koiran omistajalta anteeksi tapahtunutta, mutta onneksi tyyppi oli mukava ja vakuuttii, että kaikki ok (vaikka vapaana juokseva koirani meinasi juuri pistellä hänen Fifinsä poskeen..)

Viimeinen silaus tapahtui tänään, kun koulun jälkeen lähdin pissattamaan koiria. Minulla oli molemmat koirat flekseissä ja jumalaton kassi täkkejä ja peittopusseja, jotka minun piti heittää pesutupaan odottamaan, että lenkitän koirat. Oli siis hieman kädet täynnä enkä kerennyt avaamaan ulko-ovea siinä tavanomaisessa puolessa sekunnissa, minkä takia Vilan sisäinen kello meni niin sekaisin, että neiti pissasi kerrostalon etuoven kuramatolle. Kiitos Vila! Eipä siinä auttanut muu kuin moikata sisään tulevaa naapuria kuin mitään ei olisi tapahtunut ja lähteä hakemaan paperia sisältä...

Ihan pikkasen vain on hermo kireellä. Kaiken lisäksi olin aamulla hammaslääkärissä ja istuin 8 tuntia luennolla. Jotenkin on sellainen talviuni-fiilis: vois mennä nukkumaan ja herätä sitten, kun Jussi pääsee armeijasta. Eihän tässä muuten olisi mitään probleemaa, mutta Jussi on tosiaan viikonlopun kiinni ja se tietää sitä, että Vila pistää viimeistään viikonloppuna ihan ranttaliksi ja sen käytös pahenee 100 kertaa vielä tämänhetkisestä. En millään malta odottaa..

Kuvassa on kirpparilta ostamani magneetti, joka Jussin mukaan sopi niin hyvin minulle, että se oli vain pakko ostaa. Tuo kyllä sopisi Vilallekin melko osuvasti..