maanantai 13. helmikuuta 2012

Fleecehaalari pikkupakkasille

Vila tarvitsi ehdottomasti fleecehaalarin pakkaskelejä varten, mutta tuollainen pötkylän mallinen koira ei kyllä valmishaalareista sopivaa löydä! Hurttakaan ei ilmeisesti enää valmista mäyräkoiramallisia haalareita, eli jotain oli keksittävä. Se keksiminen tarkoitti itse tekemistä, tietenkin!

Kaava on sama kuin seeprahaalarissa, eli useasta eri valmiskaavasta väännelty ja muokattu kaava, joka sopii just eikä melkein meidän makkarahauvalle. Tämäkin haalari, kuten seepreversiokin, on aavistuksen hankala pukea. Näissähän ei, oman vetoketjunkiinnitysinhoni vuoksi, ole vetoketjuja, eli pukeutuminen tapahtuu pujottamalla. Onneksi Vila antaa minun pukea tämän ihan kiltisti päälleen.

Fleece on EK:n palalaarista, aikas paksua tavaraa, mutta hyvä vaan! Söpö terrierikuosi oli aika must koiran vaatteeseen ;)


Kaulus on ihan trikoota. Resori ei oikein sopinut tuohon ja fleecee ei ollut tarpeeksi suurta palaa kivassa värissä. Kuvassa kaulus on kaksinkerroin, eli sen saa pidemmäksikin.


Suhteellisen onnistuneet kuvat saatiin napsittua Jussin kanssa. Jussi piti hihnasta ja minä kyykistelin hangessa kameran kanssa. Onneksi sillä hetkellä ei naapureita kävellyt ohi, saattoivat ne minun "tuituituitui vilavilavila"-lässytykset olla liikaa joillekkin :D 
Jälkeenpäin muokkasin GIMP:llä hihnan pois näkyvistä ja Picasalla taustaa yksivärisemmäksi. Huomattiin Jussin kanssa, että nämä kuvat kuvastavat hyvin Vilan luonnetta: tuollainen pohdiskeleva ja rauhallinen. Huippumalli-Vila :)

Kävin myös hakemassa Postista Kangashamstereitten kautta tulleen tilkkulähetyksen. Maksoin koko kasasta jonkun 3€. Minulla on harvoin mitään kivoja tilkkuja, mutta nyt on!

(ja kuva ei tietenkään suostu kääntymään..)

Aloitettiin myös YO-kirjoituksiin lukeminen. Luettiin 1,5h ja etenin sivulle 100 ekassa kirjassa.. Onko tuo edes mahdollista? :D
Myös Jussi luki - ja Vila toimi kirjatelineenä.


Vilasta tuli tänään koululainen! Neiti meni koirakouluun Tarkkis-ryhmään. Oikeastaan Vila oli ensimmäiset 1,5h autossa, kun me kuuntelimme muutaman muun koiranomistajan kanssa ohjeita. Hieman epäilytti jättää neitiä yksin autoon (kun on niin arvaamaton yksinään - kantolaukkujuttua muistellen.......). Pari kertaa käytiin kurkkaamassa, että kaikki on ok ja onneksi olikin. Kun tuli aika hakea koirat autosta meitä odotti niin ihana ylläri, etten oikein tiennyt, kuinka siihen pitäisi asennoitua: Vila oli kakannut auton takapenkille ja sen jälkeen tallustellut sen itse-asian ympäri autoa, etupenkeille ja takapenkeille. Todella söpöä jos en sanoisi! Aaargh.
Nyt kiittäkäämme Jussin isän viimeviikkoista täysin järjetöntä höyryimurihankintaa! Ilman sitä ei olisi auton penkit varmaan koskaan puhdistuneet! Onhan se ihan kiva vehje pakko myöntää, vaikka aluksi sille naurettiinkin Jussin kanssa :D

LISÄYS: Ainiin! Saatiin aika kauhea ohje koirakoulusta: viikon kestävä huomioimattomuusjakso! Ei saa huomioida koiraa yhtään koko viikkoon, ei saa silittää, pitää sylissä, puhua, leikkiä eikä edes katsoa päin! Tämä on kuulemma välttämätöntä jatkon kannalta, jotta koira jaksaisi sitten ensi maanantaina keskittyä tunnilla. Valitettavasti minä olen tietenkin ottanut lastenhoitotöitä kahdelle seuraavalle maanantaille, eli Jussi saa mennä Vilan kanssa kahdestaan oppimaan tavoille :)

4 kommenttia:

  1. Mielenkiinnosta kyselen, että ompeletko noita trikoojuttuja ihan koneella vaiko saumurilla?
    Ompelukärpiäinen on päässyt puraisemaan, mutta saumurin hankintaan ei ole varaa.. :/

    -Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun minulla on uusi ompelukone en malta ommella saumurilla. Ompelukoneellani tulee parempaa jälkeä kuin saumurillani.. Saumathan ei kauheasti sitten jousta, muttei sen niin väliä esim. fleecen kanssa, kun fleece ei itsessäänkään kamalasti jousta (varsinkin jos on tuollaista paksua). Trikoonki ompelen ompelukoneella nykyään, vain purkautuvat kankaat surautan saumurilla, kun on pakko :)

      Poista
  2. Teillä on kyllä kaupungin tyylikkäin koiruus!! :) Ihana neiti muutenkin :)
    -Jenni

    VastaaPoista