Budapest-Bag

Tässä pikkuhiljaa on pitänyt alkaa miettiä kaikkia käytännön asioita koskien ensi viikon reissua Budapestiin. Monta asiaa on jo pähkäilty läpikotasin, mutta erään olennaisen seikan tajusin eilen: ei minulla ole mitään järkevää laukkua käsimatkabagaasiksi! Meinataan lentää Budapestiin RyanAirin koneella ja ollaan maksettu vain yksi laukku ruumaan. Molemmilla pitää siis olla tilavat käsimatkalaukut, jotta kaikki olennainen (kuten suoristusraudat, kihartimet ynnä muut tarpeellisuudet) mahtuu mukaan. Minun oli pakko keksiä itselleni joku laukku, muuten olisin joutunut tyytymään selkäreppuun (auts..).
Miten se nyt menikään? Jos jotain ei ole, se tehdään. Aivan, juuri niin!

Siinä on käsimatkabagaasia kerrakseen! Selvitin RyanAirin laukkujen kokorajat ja muokkasin SK 11-12/2009-lehdestä löytynyneen laukkukaavan sopiviin mittoihin. Nyt tuon pitäisi olla juuri ja juuri sallituissa rajoissa. Painorajahan on 10kiloa ja tämä laukku itsessään ei paina juurikaan mitään. Eniten jännittää, kestääkö sangat! Koitin ottaa opikseni viime kertaisesta, jolloin Minkalle tekemästäni laukusta katkesi sanka kesken kauppareissun (voi sitä naurun määrää...). Ompelin sangat siis kunnolla kiinni, tällä kertaa. Ja tein ne T-nauhasta!

Kangas on tuttua Vallilaa, mutta feikkiä kylläkin korjaus: saattaa ollakkin aitoa... Maksoin nimittäin tästä 0,8m palasta jonkun 5 e joskus aikoinaan. Tuskin oli kovinkaan aitoa Vallilaa, mutta kelpaa oikein mainiosti tähän tarkoitukseen. Sisällä on musta puuvillakangas vuorina.

Laukku sulkeutuu valkoisella vetoketjulla. Ketjun pituus on 50cm.

Tilaa tästä bagaasista tosiaankin löytyy! Kuvausta varten tungin sinne pyykkikorillisen Jussin likapyykkejä tuomaan muhkeutta ja silti olisi vielä tilaa vaikka muille jakaa. Pohjakappaleiden väliin laitoin pehmikkeeksi palasen Jussin äidin antamaa mattohuopaa. Se on juuri sopivan nihkeää, että pysyy paikallaan siellä kankaiden välissä ja tuo kivasti tukevuutta pohjaan.

Aikaa kului vajaat pari tuntia. Kaikki tarvikkeet löytyivät jo omasta takaa, joten tuli varsin halpa laukku. Toivottavasti saumat eivät repeä reissun päällä, se olisi aika katastrofaalista..

Koko "ompelen itselleni käsimatkalaukun"-projektin paras hetki oli se, kun ilmoitin asiasta Sofialle. Viestittely meni jokseenkin näin:
I: ratkasin sen mun käsimatkabagaasipulman
S: miten?
I: Ompelin itelleni kassin.
S: Öh..?
I: Se on keltavihreä ja siinä on pääsiäispupuja ja kanoja
S: ÖÖÖÖHHHH.....??

Halvat huvit meikäläisellä :D

PS. on tullut mietittyä, pitäisikö blogin nimeä muuttaa. Tämähän ei enää ole yksinomaan ompelublogi, kuten joskus alkuaikoina... Vai pitäisikö aloittaa kokonaan uusi blogi? Äh, hankalaa.. Kuulin vain, että blogini nimi on niin "ääripäinen", ettei sitä oikein kehtaa jakaa tutuille.. Thanks :D