Neljäs koulupäivä takana ja nyt jo tuntuu, että jaksaminen loppuu! Olin tänään 8.30-17 koululla ja voi luoja, kuinka väsytti, kun pääsin kotiin! Olin lähtenyt kotoa aamulla klo 8 ja palasin tosiaankin klo 17. Koirat olivat siis ennätykselliset 9 tuntia keskenään kotona! Olin valmistautunut siivoamaan sadat kuset lattialta, mutta Vila ja Ratita olivatkin päättäneet piristää väsynyttä äippää: lattialta ei löytynyt yhtään yllätystä! Ei yhen yhtäkään! Olin niin iloinen ja ylpeä, mun pienet osasivat olla kunnolla noin pitkän ajan! JES!
Lähdettiin suoraan koirapuistoon, jotta tytöt pääsevät purkamaan energiaa kunnolla. Ja minä pääsin viettämään höpötysaikaa Annin kanssa, kun sovittiin sinne treffit. Oli taas niin ihana nähdä Annia ja siinä jutellessa nopeasti unohtuivat kaikki koulun aiheuttama väsy. Ja koska ollaan ihania ja ansaitaan vain parasta, käytiin Hesellä hakemassa purilaiset!
Jussi, jos ensimmäistä kertaa eläissäsi eksyt blogiini, ole hyvä ja mene pois ;)
Nuo ylipitkät koulupäivät ovat todella shokki ja menee hetki ennen kuin totun moiseen rytmiin. Huominen on kuitenkin lyhyempi (9-12!). Minun piti olla neljään saakka, mutta sain puhuttua itseni toiseen tietotekniikan ryhmään, joten pääsenkin jo aikaisin perjantaina (olin vastaavasti viiteen saakka tänään..). En kertonut Jussille, etten olekkaan koulussa neljään ja sovin Jussin isän kanssa, että lähden messiin hakemaan ihanaa sotilastani Niinisalosta. Hah, haluan nähdä Jussin ilmeen, kun olenkin autossa enkä koulussa :P
Koko elämä on yhtä koulua tällä hetkellä, joten paljoakaan muuta en ole kerennyt tekemään. Eilen oltiin ryhmäytymässä Kirjurissa ja ainakin minulla oli ihan huippuhauskaa! Olen kyllä osunut todella mahtavaan ryhmään, onneksi. Kaikennäköisiä leikkejä ja pelejä tuli eilen kokeiltua ja onnistuinpa myöskin vetämään kunnon faceplantin koko ryhmän edessä! Oltiin kyllä ennen sitä pyöritty 15 kertaa itsemme ympäri, jonka jälkeen oli tarkoitus juosta repulle ja takaisin. No, en ihan pysynyt pystyssä... Ja olin sentään autolla liikkeellä!
Piti mahtua viisi henkeä yhdelle sanomalehdelle.. Helppo homma, eiku..
Kirjuri-päivästä löytyy miljoona kuvaa naamakirjasta, mutten viitsi julkaista kenenkään puolivieraiden naamoja täällä.
Tää bloggaaminen ja blogien seuraaminen on kyllä ihanaa, kun aina löytyy kohtalotovereita! Itse oon ollut ihan superväsynyt koulun alettua.. miten siihen voikaan mennä niin paljon energiaa? Ja nuo koirat, yhdeksän tuntia, aivan mahtavaa! Muru on tehnyt melkein joka päivä sisälle mutta lammikoiden koosta on huomannut että se on pidätellyt! Ja eilen oli 8,5h pääsemättä pihalle eikä ollut mitään vahinkoja sisällä. On se mahtava tunne kun koira joka ei suostunut tekemään neljään kuukauteen mitään pihalle, on alkanut nyt selvästi ymmärtää että koti yritetään viimeiseen asti pitää puhtaana! :)
VastaaPoista