Käytiin eilen Minkan kanssa kävelemässä jazz-katu päästä päähän ja takaisin. Eipä siellä mitään ihmeellistä ollut (ehkä sitä vain on niin tottunut niihin iänikuisiin samoihin metrilakupuoteihin..). Itseäni kyllä kiinnostivat eniten käsitöitä myyvät kojut, joita löytyikin useita. Olisi tehnyt mieli ostaa jokaisesta jotain ihan vain kannatuksen vuoksi, mutta kykenin silti hillitsemään itseni :D
Tässä muutamia, jotka muistan:
Merry-Go-Round , todella hienoja koruja!
Anna Pusu Design , valokuvakoruja, varmaan miljoona erilaista näytti olleen tarjolla, olisin huolinut niistä jokaisen ;)
Olihan niitä muitakin, mutta mistään ei näytä löytyvän jazz-kadulla myyvien puotien listaa!? Kyllä on kummaa.. Vain ravintoloista löytyy jos jonkinmoista listausta. Höh.
Ei ollut kovin vakuuttava katsaus jazzareiden käsityöpuoleen, pahoittelen :D
Kivojen kojujen lisäksi törmäsin yhteen koulukaveriini, jonka kanssa en ole tullut oltua ties kuinka pitkään aikaan. Nyt sitten sovittiin, että nähdään ensi viikolla, ihanaa!
Minulla on täällä kaksi täysin uupunutta koiraa. Kerrankin ne vaan nukkuvat rauhassa eivätkä tee pahojaan! Pääsin töistä jo 13.30 ja lähdin koirien kaa koirapuistoilemaan. Hetken aikaa näytti siltä, että yksinäinen puistoilukerta tästä tulee, mutta onneksi pian sinne tuli jackrusselinterrieri omistajineen. Yleensä Vila ei kauhesti tykkää vieraista koirista, mutta nyt se meinas mennä läpi portin jo ennen kuin koira oli päässyt edes aitaukseen. Terrieriä ei pahemmin kiinnostanut leikkiminen, mutta Vilapa sitten juoksi puistoa edestakas kuin hullu ja väsytti itsensä totaalisesti. HYVÄ! Vien koirat illalla Jussin porukoille pariksi yöksi hoitoon (puolustaudun sanomalla: he halusivat ottaa koirat kylään. Ja hyvä niin, joudun olemaan huomenna töissä aamun lisäksi vielä illalla 19-24 koirahoitajana ja torstaina olisi koirille tiedossa piitkä yksinäisyys koti- ja hotellisiivousurakan takia). Ja ehkä ihan salaa myöskin ajattelen: ihanaa, ei tarvitse viedä koiria aamulla ulos!
Tänään minun piti mennä käymään Niinisalossa moikkaamassa Jussia. Heillä piti alkaa iltalomat alkuviikosta ja niin sovittiin, että ajelen sinne muutamaksi tunniksi tapaamaan. Eilen illalla tulikin viestiä "armeija päätti, ettei mitään iltavapaita olekkaan. Koko loppuviikkoon. Koitan ehtiä edes soittamaan". Ja tuossa kohtaa meinasi räjähtää oma pää ja kaikki kilometrin säteeltä löytyvä. Otti nimittäin ihan pikkasen aivoon. Pikkaisen vain, ei sen enempää.
Eilen valmistui se the maailman rasittavin tissis! Sata kertaa purettu ja kerran koiran kusialustana toiminut mekko on viimein ja vihdoin ready! Ja vieläpä ihan käyttökelpoinen! Laitan siitä kuvaa, kunhan saan itsestäni irti hieman jaksamista.. Eli näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa...
Tästähän on tullut jonkinsortin pölinäblogi.. Koitan hieman skarpata jatkossa, ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti