Viestin otsikko.

Työnteko on niin kaksipiippuinen juttu! Toisaalta töissä ahertaminen on raskasta ja ärsyttävää, mutta onhan se kiva, että on jotain tekemistä. Olin tänään pari tuntia tekemässä kotisiivousta ja nyt kello on vähän yli yksi ja kuolen totaalisesti tekemisenpuutteeseen! Jos en olisi joutunut nousemaan töihin, olisin voinut nukkua tähän asti - tai sitten en... Koirien aamupissatus on niin ihanaa..
Huomenna olisi tarjolla pari kotisiivousta ja perjantaista lähtien viikko eteenpäin jokapäiväistä Omenassa yöpyvien örveltävien jazz-vieraiden huoneiden siistimistä maustettuna muutamilla kotisiivouksilla, jotka pitää ehtiä tekemään ennen hotellisiivousvuoron alkua, kääk.
MUTTA! Jaksan ihan mitä vain, kun kuulin varmistuksen eilen: Jussi pääsee viikonlopuksi lomille 20.7 ja sattumalta Omenasta ilmoitettiin, että minulla on tuo viikonloppu vapaa, koska joudun rehkimään koko jazz-viikon, JES!

Sulassa sovussa mahtuvat tytöt nukkumaan samalla tyynyllä, ihanat!
Ei kyllä ollut sana ihana ekana mielessä eilen, kun molemmat päättivät, että Jussin armeijaanlähtö tarkoittaa tietenkin sitä, että saa tehdä kaikki asiansa sisälle, jippii! Ratitalla oli myöskin selkeä näkemys aamulla: ulkona sataa, saan siis kakkia tuolin alle välittömästi aamulenkin jälkeen. Näin.
Valkeni myöskin totuus Vilan eroahdistuksesta: se ei ole ihmeparantunut, kaukana siitä.. Vein Ratitan eilen yksinään ulos, kun oltiin Vilan kanssa heti sen perään lähdössä pidemmälle lenkille. Samalla sekunnilla, kun suljin oven perässäni alkoi Vila haukkumaan ihan hysteerisenä niin, että koko rappu oikein raikas. Ei ollut kaukana, että käyn tekemässä Vilasta koirapataa, mutta päätin nyt sitten kuitenkin pissattaa Ratitan..