Että kun meneekin hermot tuohon koirien sisälle pissaamiseen!!
Aloitin tiistaina tekemään toista "tissimekkoa" enkä ole vieläkään saanut sitä valmiiksi. Olen purkanut sen sataan kertaan ja ommellut uudestaan. Nyt vihdoin pääsin siihen vaiheeseen, että voin kiinnittää helmaosan. Otin kankaan esille ja levitin sen lattialle. Tottakai koirat tulevat ekana istumaan kankaalle. Siirrän koiria hieman, mutta Vila ei anna periksi vaan haluaa istua kankaalla. Ei kulu kuin muutama sekuntti ja toivon hartaasti, että korvani kuulevat väärin "liri liri liri". KYLLÄ! Vila meni ja kusi sille kankaalle suoraan minun silmieni edessä. Huusin kurkku suorana, mutta Vila meni tyytyväisenä sänkyyn istumaan tajuumatta yhtään, mitä tuli juuri tehneeksi. Huh, kohta on koirapataa tarjolla!
Ratita oli sen sijaan pissannut Martalle makoilualustaksi virittämälleni fleece-peitolla. Ihan tosi menee hermot tuohon pelleilyyn! Oltiin juuri seiskan aikaan ulkona, eikä kumpikaan tehnyt mitään sinne. Ulos tekemistä kokeilin jossain vaiheessa palkita, mutta Ratita näkee namin tarjoamisen ja kehumisen lähinnä uhkana ja pelästyy. Vila taitaa vain huvin vuoksi piinata minut hermoromahduksen partaalle.
Hei, suosittelen tuohon koiranpissaamiseen koittamaan sitä, että työntää koiran kuonon jätökseen - meillä auttoi tuo! Ja samalla toruu, että näin ei tehdä sun muuta. Meillä loppui pissailut (ja kakkailut) muutaman kerran sisään.
VastaaPoistaSuosittelen kokeilemaan, varsinkin kun tuo on jo ihan riesa teillä.. :(